Tammikuussa teatteriretki

Seuramme järjestää teatterimatkan Helsinkiin la 30.1.2016.  Matkan kohteena on Kansallisteatterissa iltapäivänäytöksenä (klo 13) esitettävä Nummisuutarit. Eskona tässä näytelmässä esiintyy Aku Hirviniemi. 
Ilmoittaudu matkalle tai kysy matkasta sähköpostitse   liisa.mk.alatalo @ outlook.com  (poista välilyönnit)  tai  tekstiviestillä  040 521 0261.
Ilmoittautumiset joulukuun 15. päivään mennessä.

Syyskauden luentotilaisuus ke 11.11.2015

A.J. Sjögrenin Seura järjestää marraskuussa tilaisuuden, jossa kuulemme taidehistorioitsija FM Kris-Tiina Valolahden esitelmän. Aiheena on Iitin kirkon vanha alttaritaulu - siis se, joka on nyt museossa  (linkissä on pieni kuva). Tilaisuus on Iitin lukiossa ke 11.11.2015 klo 18. Paikalla on tarjolla kakkukahvit alkaen klo 17.30. Tätä vanhaa alttaritaulua on ehdotettu siirrettäväksi takaisin kirkkoon kirkkoväen ihailtavaksi. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan. 

Kuvia kesäretkeltä 2015

Kesäretki kohdistui  Porvooseen ja Mäntsälään. Porvoossa lähdettiin kävelykierrokselle oppaan kera.

Mäntsälässä tutustuttiin hautausmaahan. Siellä seisahduttiin Aspelundien haudalle.

Tässä hautaristissä aivan alimpana mainitaan Bertta Aspelund, A.J. Sjögrenin tytär.

Seuran edustajat laskivat pienen kukkakimpun haudalle.

Mäntsälä-Seuran pitäjäntuvalla kuunneltiin kirjailija Kirsti Mannisen esitystä. 

w

Jäsentiedote 2/2015 on myös tässä

Jäsentiedote 2/2015 

LÄHDE KESÄRETKELLE LA 22.8.2015 

Opastettu bussiretki Vanhaan Porvooseen ja Mäntsälän kirkonkylään. Mäntsälän Pitäjäntuvalla kirjailija FT Kirsti Manninen kertoo A.J. Sjögrenin tyttären, ruustinna Berta Aspelundin ajasta, ja juomme kahvit. Porvoon tuomiokirkon ympäristössä teemme kävelykierroksen (1,5 tuntia) keskittyen Sjögrenin lukioaikaiseen rakennuskantaan ja elämään. Nautimme lounaan ravintola Hanna-Mariassa. Lähtö retkelle klo 9.00 Kausalan linja-autoasemalta, jonne paluu noin klo 18. Retkelle ovat tervetulleita myös muutkin kuin Seuran jäsenet. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Ritva Lahti puh. 040 828 4540   viimeistään 15.8.2015. 

JÄSENMAKSU VUODELLE 2015 

A.J. Sjögrenin Seuran vuosikokous 16.4.2015 päätti jäsenmaksuksi henkilöjäseneltä 20 €, yhteisöjäseneltä 45 € ja ainaisjäseneltä 100 €. Jäsenmaksu, jonka eräpäivä on ma 10.8.2015, pyydetään maksamaan tilille: Nordea FI 90 2131 1800 0142 49,   VIITENUMERO 5555.

 SYKSYN LUENTOTILAISUUS 

Syksyn luentotilaisuuteen luennoitsijaksi on lupautunut taidehistorioitsija, FT Hannele Savelainen, joka kertoo Iitin kirkon vanhasta, C.P. Elfströmin tekemästä alttarimaalauksesta. Maalausta säilytetään tällä haavaa Iitin kotiseutumuseossa. Seura on ehdottanut maalauksen siirtämistä sellaiseen seurakunnan tilaan, jossa se olisi suuren yleisön nähtävänä. Seura on tehnyt siirrosta sekä maalauksen mahdollisesta kunnostuksesta aloitteen seurakunnalle ja kunnalle. Kunta on jo ilmoittanut suhtautuvansa asiaan myönteisesti, mutta rahoitusta kunta ei myönnä. Seurakunnan kannanotto saadaan todennäköisesti syksyllä. 

Jäsenkirje

on erittäin kätevä ja edullinen toimittaa sähköpostina. Toivomme, että saamme mahdollisimman monelta jäseneltä sähköpostiosoitteen, jonka voi lähettää Seuran jäsenrekisterin ylläpitäjälle, Mirja Helinevalle sähköpostiosoitteeseen: mirja.helineva@tilipaulia.fi  Tervetuloa mukaan toimintaan! toivottavat  Jaakko Helminen, puheenjohtaja, puh. 045 279 4328,    ja  Ritva Mäkelä-Kurtto, sihteeri,  puh. 040 093  1771. 

Kesäretkelle Mäntsälään ja Porvooseen

Seuramme kesäretki suuntautuu Mäntsälään ja Porvooseen  la 22.8.2015. Tässä ohjelma:

Klo 09.00           Lähtö Kausalasta linja-autoasemalta bussilla Mäntsälään

Klo 10.00           Kierros Mäntsälän kirkolla, hautausmaalla ja kukkien lasku Aspelundin haudalle,    oppaana Hilkka Helminen

Klo 11.00           Pitäjän tuvalla Mäntsälä Seuran historiakatsaus, Kirsti Mannisen esitelmä ja kahvitus

Klo 12.00           Lähtö Mäntsälästä kohti Porvoota

                  Matkalla poikkeamme Porvoon hautausmaalla katsomassa valtakunnallisten             merkkihenkilöiden leposijoja. Oppaina Hilkka ja Jaakko Helminen

Klo 14.00           Porvoo Tours Oy:n tilattu opas tapaa ryhmän Porvoon Kirkkotorilla. Tästä alkaa

                             Valtiopäivät – teemaopastus Vanhassa Porvoossa, jonka aikana katuja kävellessä ja kuvia katsellessa nähdään muun muassa Pikkukirkko sekä Tuomiokapituli (ulkoapäin). Kävelykierros kestää 1,5 tuntia.

klo 15.30           Teemaopastus ja oppaan palvelut päättyvät ja ryhmä lounastaa ravintola Hanna-Mariassa.

Klo 17.00           Lähtö Kausalaan

Retken kokonaishinnaksi lähtijälle tulee noin 60 euroa (vahvistamaton), joka sisältää kuljetuksen, lounaan, kahvit ja opastukset.

Ilmoittautumiset :  Ritva Lahti puh. 0408284540.

Kirja Aino Vallista, julkistustilausuus

Iitin Kotiseutuyhdistys julkaisee kirjan Aino Vallista. Julkistustilaisuus on su 28.6.2015 klo 13  Ravilinnassa Kausalassa. Teos kertoo murretutkijana kuuluisaksi tulleesta Aino Vallista, joka kokosi murresanakirjan ohella monenlaista perinnetietoa, mm. otti mainioita valokuvia kiertäessään ympäri Iittiä.

Hallitus kokoontui kesäkussa 2015

Jäsenmaksujen (20 euroa / henkilö) keruutilanne. Puheenjohtaja ottaa yhteyttä Mirja Helinevaan jäsenmaksujen keräämiseksi jäsenistöltä. Jäsenmaksut on pyritään keräämään hyvissä ajoin ennen elokuussa tehtävää Mäntsälä - ­ Porvoo ­retkeä, jotta bussi­, yms. maksut saadaan hoidettua seuran tililtä. Seuraavassa jäsenkirjeessä otetaan esille kesän retki. Jäsenkirje lähetetään sähköisesti kaikille niille, joidensähköpostiosoite on seuran tiedossa ja muille kirjeitse.

C.P. Elfströmin alttarimaalaus, tilannekatsaus. Maanantaisessa (8.6.2015)

IitinSeudussa oli aiheesta artikkeli, jonka oli lehteen järjestänyt Marja Pullinen ja joka sisälsi mm. seuramme aloitteet, taidehistorioitsija, FT Hannele Savelaisen lausunnon C.P. Elfströmin alttarimaalauksesta ja Jaakko Helmisen maalauksesta ottaman valokuvan. Seura odottelee vastauksia kuntaan (Niina Honko) ja seurakuntaan (Jyrki Nordlund) toimittamistaan aloitteista.Seurakunnan vastaus menee todennäköisesti syksyyn. Projektin jatko riippuu paljolti seurakunnan kannanotosta. Asia siis etenee vähitellen eri elimissä eikä seura ole asettanut mitään määräaikaa.

Päätettiin, että Marja Pullinen ottaa yhteyttä kotiseutuneuvos Eila Metsäpeltoon, joka edustaa Iitin Kotiseutuyhdistystä ja siis iittiläisten yhdistysten katto-­organisaatiota, ja josta toivotaan alttarimaalaus­projektin vetäjää. Alttarimaalaus­projektin mahdollisia rahoituslähteitä voisivat olla Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto, kansalaiskeräys ja Kamarikuoro Kuparisten esiintymistuotot.

Kesäretki Mäntsälään ja Porvooseen la 22. elokuuta 2015. Tämänhetkinen

suunnitelma käytiin läpi. Retken Mäntsälän osuus hyväksyttiin sellaisenaan,

mutta Porvoon osuuteen ehdotettiin muutoksia. Retkipäivänä, joka on lauantai, ei ole mahdollista päästä kirkkoihin sisään Mäntsälässä eikä myöskään Porvoossa kirkollisten toimitusten takia. Mäntsälästä lähdettäessä klo 12 poiketaan Porvoon hautausmaalle, jonne on haudattu monia kansallisia kuuluisuuksia. Jaakko Helminen lupasi toimia oppaana. Klo 14.00 alkaa

Porvoon Kirkkotorilta opastettu 1 1/2 tunnin pituinen teemakierros "Valtiopäivät". Klo 15.30 ohjelmassa seuraisi lounas, jonka jälkeen noin klo 17 olisi lähtö Kausalaan. Lounaspaikka on vielä auki.

Päätettiin, että seura maksaa Kirsti Mannisen esitelmän (100 euroa) ja kukat (noin 30 €) Berta Sofia Aspelundin haudalle. Matkan muut kustannukset jaetaan osallistujien kesken. Jaakko Helmisen arvion mukaan bussi tulee maksamaan noin 500­-600 euroa. Osallistujamääräksi arveltiin 20­ - 30 henkilöä. Retkestä ilmoitellaan IitinSeudun seurapalstalla. Retken

arviohinnaksi päätettiin 60 euroa/henkilö. Lopullinen retkimaksu tarkentuu, kunhan osanottajien lukumäärä selviää. Ritva Lahti lupasi ottaa vastaan retki­ilmoittautumiset.

Myöskään Porvoon Tuomiokapituli­rakennukseen eli entiseen Kymnaasiin, jota A.J. Sjögren kävi vuosina 1809 - ­1813, ei ole mahdollista päästä sisään tällä retkellä. Marja Pullinen on ollut yhteyksissä kymnaasiin ja saattaa olla, että myöhemmässä vaiheessa vierailu siellä järjestyy. Tulevaisuuden suunnitelmissa nimittäin on, että seura voisi toimittaa Sjögrenin koulunkäynnistä muistolaatan ko. rakennukseen.

Ilmaan jäi ajatus siitä, että joskus joulun alla jonain arkipäivänä voisimme tehdä retken Porvoon joulutorille ja samalla käydä katsomassa sekä Tuomiokirkkoa että Pikkukirkkoa sisältäkin.

Syksyn luento. Luennoitsijaksi ehdotettiin taidehistorioitsija, FT Hannele Savelaista ja aiheeksi Iitin kirkon vanha, C.P. Elfströmin tekemä alttarimaalaus.

Seuraava kokous päätettiin pitää Iitin kirjaston tiloissa ti 8.9.2015 alkaen klo 16.00. 

Hallituksen asioita 8.5.2015

Uuden hallituksen järjestäytyminen

tapahtui kokouksessa 8.5.2015:

Jaakko Helminen, puheenjohtaja (toiminnan ja talouden johto ja suunnittelu)

Pentti Simonen, varapuheenjohtaja

Ritva Mäkelä­Kurtto, sihteeri (pöytäkirjat, avustushakemukset, toimintakertomus ja toimintasuunnitelma)

Muut hallituksen jäsenet ovat Mailis Alaharju, Liisa Alatalo, Ritva Lahti, Eeva Mäkinen, Riku Rönnholm ja Miska Vainonen. Seuran asiantuntijajäsenet ovat

Marja Pullinen ja Päivi Laine (ent. Ronimus).

Seuran muut toimijat : Mirja Helineva, kirjanpito, jäsenrekisteri ja kutsujen lähetys,  Anja Tikkanen, seuran kotisivujen ylläpito.

Seuran työryhmät

Tiedotus ja kotisivujen sisältö: Jaakko Helminen, Marja Pullinen, Eeva Mäkinen ja Liisa Alatalo,

Arkistointi: Mailis Alaharju, Marja Pullinen sekä kunniajäsenet Maija­Liisa ja Pertti Petsalo. Lisäksi Eeva Mäkinen, jolla on seuran kaikki blogi­kirjoitukset printattuina kansioissa!

Luento-­ ja esitelmätilaisuuksien paikkavaraukset ja kahvituksen tilaus: Pentti

Simonen, Ritva Lahti ja Miska Vainonen.

Retket: Liisa Alatalo, Jaakko Helminen, Ritva Lahti ja Eeva Mäkinen.

Työryhmätyöskentelyn uskottiin selkeyttävän ja helpottavan hallituksen toimintaa. 

Palaute teatteriretkestä

Kansallisteatterin "Kunnia, Slava!" ­esitystä la 2.5.2015 pidettiin erittäin hyvänä. Retkijärjestelyistä aiheutuneet menot jäivät hiukan pienemmiksi kuin olivat osallistumismaksutulot eli "retkikassa jäi plussalle". 

Kesän toimintaa: retki Mäntsälään ja Porvooseen

Jo edellisessä hallituksen kokouksessa Jaakko Helminen ehdotti retkeä Mäntsälään oltuaan yhteydessä mäntsäläläiseen kirjailijaan Kirsti

Manniseen. A.J. Sjögrenin vanhin tytär, Berta Sofia Aspelund (1832­-1906) on haudattu Mäntsälän hautausmaalle samoin kuin miehensä, kirkkoherra Karl Edvard Aspelund, ja heidän ainoa yhteinen lapsensa, yhden vuorokauden ikäisenä kuollut tytär. Jaakko kertoi, että Mäntsälästä löytyisi kirkon ja hautausmaan lisäksi monia muitakin mielenkiintoisia kohteita (kartanoita, ruokapaikkoja) joita esittelemään voisimme pyytää Kirsti Mannista. Mailis Alaharju ilmoittautui halukkaaksi ottamaan yhteyttä retkisuunnitteluasiassa Mäntsälään ja Kirsti Manniseen kesäkuun alkuun mennessä.

Retkipäiväksi sovimme la 22.8.2015. Samalle retkipäivälle toivottiin tutustumiskäyntiä myös Porvooseen. Jaakko Helminen tiedustelee busseja.  Aiemmin suunniteltu Vihdin retki siirtynee tuonnemmaksi.

Aloite vanhan alttarimaalauksen siirtämisestä kotiseutumuseosta seurakunnan tiloihin

A.J. Sjögrenin Seura haluaa olla hankkeessa liikkeellepanevana voimana, jotta C.P. Elfströmin kaunis alttarimaalaus saataisiin seurakuntalaisten nähtäväksi laajemmin kuin mitä se on Iitin kotiseutumuseossa. Pyydettiin, että sihteeri toimittaa Marja Pullisen muotoileman aloitteen sekä Iitin kunnan sivistystoimelle että Iitin seurakunnan kirkkovaltuustolle.

Lisäksi ehdotettiin, että talvella järjestettäisiin seminaari, jossa tuotaisiin esille eri osapuolten näkökantoja alttarimaalauksen mahdollisesta kunnostuksesta ja siirtämisestä avarampiin tiloihin pois museosta, jossa se on vain harvojen nähtävänä.

 

 

Syntymäpäivän touhuja

A.J. Sjögrenin syntymäpäivänä 8.5. järjestettiin perinteinen muistokiven ympäristön siivous Iitin kirkonkylällä.

Haravoinnin jälkeen oli hallituksen kokous ja kahvittelu kylätalolla. Lisäksi käytiin kotiseutumuseossa katsomassa kirkon vanhaa  alttarimaalausta. Ahtaassa paikassa olevaa taulua oli vaikea kuvata, mutta alla oleva kuva kuitenkin saatiin.

Vuosikokous 2015

Seuran vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Iitin lukiolla. Mukana oli 16 seuran jäsentä. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus vuodelta 2014, vahvistettiin seuran tilinpäätös samalta vuodelta ja myönnettiin tilivelvollisille tili- ja vastuuvapaus.

Jäsenmaksuista päättämisen kohdalla kokous halusi korottaa vuosimaksun henkilöltä 20 euroon, yhteisöiltä 45 euroon ja ainaisjäsenmaksuksi jäi 100 euroa.

Kokouksessa hyväksyttiin myös hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2015 sekä talousarvio. Mukana on mm. elokuinen retki Vihtiin, Kotkaniemen kartanoon sekä samalla  piipahtaminen Mäntsälän hautausmaalla. Sinne on haudattu A.J. Sjögrenin vanhin tytär Berta Sofia Aspelund (1832 - 1906). Toimintasuunnitelma: katso blogipäiväys 27.3.2015.

Seuran hallituksen erovuoroisia jäseniä valittiin uudelleen hallitukseen ja uudeksi jäseneksi valittiin Riku Rönnhalm. Näin hallituksessa ovat Jaakko Helminen, Liisa Alatalo, Ritva Lahti, Eeva Mäkinen, Mailis Alaharju, Ritva Mäkelä-Kurtto, Miska Vainonen, Pentti Simonen ja Riku Rönnholm. Asiantuntijajäseninä jatkavat Marja Pullinen ja Päivi Laine (ent. Ronimus). Seuran kotisivuja ja blogia hoitaa edelleen Anja Tikkanen. Seuran rahastonhoitaja ja kirjanpitäjä on jatkossakin Mirja Helineva.

Muuna asiana kokous keskusteli Iitin kirkon vanhan alttarimaalauksen kohtalosta. Marja Pullinen esitteli seikkaperäisesti seuran hallituksen tekemän aloitteen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alttarimaalauksen siirrosta Iitin kotiseutumuseosta takaisin kirkkosalin seinälle seurakuntalaisten nähtäväksi sekä mahdollisesta konservoinnista ennen siirtoa. Asiasta käytiin keskustelua puolesta ja vastaan.

- Liisa Alatalo esitti pelkonsa siitä, että alttarimaalauksen kunnostuksesta voisi tulla alttarimaalauksen omistajalle, Iitin seurakunnalle, iso lasku ja että konservointiin tarvittavat varat voitaisiin mieluiten käyttää muuhun, tätä parempaan, tarkoitukseen. Lisäksi hän epäili, olisiko kirkon kuori paras sijoituspaikka alttarimaalaukselle.

- Jaakko Helminen toi terveisiä Italiasta kertomalla, että siellä vanhaa taidetta ja kulttuuria pyritään kaikin keinoin suojelemaan ja säilyttämään. Hänen mielestään näin tulisi tehdä myös Suomessa.

- Eila Metsäpelto toi esille oman ja taidemaalariserkkunsa Pirkko Aarion näkemyksen C.P. Elfströmin alttarimaalauksesta. Heidän mielestään kyseinen alttarimaalaus on taiteellisesti arvokas, ehkä jopa arvokkaampi kuin nykyinen alttaritaulu, ja tulisikin tarvittaessa restauroida ja sen jälkeen mitä pikimmin saattaa arvoiseensa paikkaan kirkkosaliin.

Vuosikokous tuki aloitetta ja antoi hallitukselle luvan asian jatkovalmisteluun parhaaksi katsomallaan tavalla. Lisäksi sovittiin, että A.J. Sjögrenin syntymäpäivänä (8.5.2015) Iitin Kirkonkylässä hänen nimikkopuistikossaan järjestettävien siivoustalkoiden yhteydessä käydään tutustumassa C.P. Elfströmin alttarimaalaukseen Iitin kotiseutumuseossa. 

Lisäksi Eila Metsäpelto toi kokouksessa julki kiitokset siitä, että A.J. Sjögrenin Seura on taloudellisesti tukenut Aino Vallin elämäkertakirjan valmistelua. Kyseinen kirjaprojekti etenee suunnitelmien mukaisesti.

Lisätietoa vuosikokouksessa

Vuosikokousten lisänä meillä on monesti ollut jokin lisäohjalma. Niin on tänäkin vuonna. Torstaina 16.4.2015 klo 18 alkavaan tilaisuuteen tulevat Elena ja Timo Ruokola kertomaan Venäjän matkailusta. He edustavat Kouvolan Matka-Majuria. Tilaisuudessa saa myös makoisat kahvit. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.30.  Tervetuloa!

Vuosikokous ja toimintasuunnitelma 2015 esille

Seuramme vuosikokous pidetään to 16.4.2015  klo 18 Iitin lukiolla. Kokouksessa keskustellaan ja päätetään mm. toimintasuunnitelmasta, joka alustavassa muodossaan on tässä alla. Muut asiat ovat normaaleja vuosikokousasioita: toimintakertomuksen 2014, tilinpäätöksen 2014 hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen, jäsenmaksuista päättäminen ja valinnat hallituksen erovuoroisten tilalle tulevista jäsenistä. Kokouksen kahvitus alkaa jo klo 17.30. Tervetuloa!

V. 2015   TOIMINTASUUNNITELMA

 Hallituksen kokoukset

Johtokunnan 1. kokous: 14. tammikuuta 2015 klo 18.00

Johtokunnan 2. kokous: 18. maaliskuuta 2015

Seuran vuosikokous: 16. huhtikuuta 2015

Johtokunnan 3. kokous: 8. toukokuuta 2015

Johtokunnan 4. kokous: 9. syyskuuta 2015

Johtokunnan 5. kokous: 11. marraskuuta 2015.

Retket

Retki Helsinkiin Sibelius ja taiteen maailma -näyttelyyn helmikuussa eli Iitin kulttuuri-Q:n (10. helmikuuta) aikana.

Toukokuun 2. päivänä tehdään retki Suomen Kansallisteatterin esitykseen Pirkko Saision ja Jussi Tuurnan SLAVA Kunnia. Ilmoittautumiset ja tiedustelut  liisa.mk.alatalo(at)outlook.com  tai tekstiviestillä numeroon 040 521 0261. Sitovat ilmoittautumiset pitää tehdä huhtikuun alkuun mennessä.

Kesäretki voisi suuntautua Vihdin Kotkaniemen kartanoon, jossa A.J. Sjögren toimi kotiopettajana. Oppaaksi voisimme pyytää vihtiläissyntyistä taidehistorioitsija FM Kris-Tiina Valolahtea, joka on pro gradu -työssään tutkinut Vihdin kirkon historiaa ja arkkitehtuuria.

 Syksyn luento (auki)

Syntymäpäivä 8.5.

Sjögrenin syntymäpäivänä toukokuussa pidetään haravointitalkoot kirkonkylässä Sjögrenin puistikossa ja viedään kukat myös Sitikkalassa olevalle syntymäpaikan muistomerkille, jonka Iitin kotiseutu- ja kulttuurilautakunta on vuonna 1963 pystyttänyt.

Muiston vaaliminen

Seuran tehtävä on pitää huolta A.J. Sjögrenin kahden muistomerkin kunnossapidosta. Vuodelta 2014 periytyvä tehtävä: Sjögrenin syntymän 220-vuotispäivän kunniaksi käynnistetään Iitin koululaisille tarkoitetun A.J. Sjögreniä koskevan tehtävistön/oppiaineiston suunnittelu.

Jäsenhankinta

2014 seuralla oli 76 jäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Jäsenmaksua korotetaan 5 eurolla 15 euroon.  Jäsenmaksun suuruuden päättää seuran vuosikokous huhtikuussa 2015.

Tiedotus

Tiedotuslehti on paikallislehti Iitinseutu. Sjögrenin Seura ry tiedottaa myös blogin ja kotisivujen kautta internetissä: www.ajsjogren.weebly.com ja   http://ajsjogren.blogspot.fi/. Tästä kiitokset  Anja Tikkaselle Savoon.

Jäsenkirje lähetetään keväällä jäsenmaksulaskun yhteydessä.

Hallitus kokoontui 18.3.

Seuramme hallitus kokoontuu ke 18.3.2015 Kausalan ABC:llä klo 18. Asioina ovat kaikki vuosikokouksessa esille tulevat asiat sekä mm. tulevan teatteriretken asiat.

Teatteriretkelle 2.5.2015

Seuramme järjestää teatteriretken Kansallisteatterin iltapäivänäytökseen Helsinkiin. Päivä on la 2.5.2015, ja näytelmänä on Pirkko Saision ja Jussi Tuurnan  Slava! Kunnia. Tästä musiikkinäytelmästä on sanottu mm.: timanttista teatteria ja upeaa musiikkia. Näytelmässä liikkuu mielikuvituksellisia hahmoja "venäläisessä todellisuudessa" - kaikki on mahdollista.
Retken hinta varmistuu, kun saamme tietoon osallistujamäärän. Lähtö tapahtuu bussilla Kausalan linja-autoasemalta.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut  liisa.mk.alatalo(at)outlook.com  tai tekstiviestillä numeroon 040 521 0261. Sitovat ilmoittatumiset pitää tehdä huhtikuun alkuun mennessä.

Lähtö taideretkelle ti 10.2.2015

A.J. Sjögrenin seuran   Sibelius ja taiteenmaailma- näyttelymatkalle lähtö tiistaina  10. helmikuuta  Kausalan linja-autoasemalta kello 8.30.  Ajamme suoraan Ateneumiin, jonne saavumme 10.30. 
Kello 12 näyttelyn merkittävimmät taideteokset esitellään auditoriossa huipputekniikalla. Kotimatka alkaa Ateneumin edestä kello 15 ja paluu Kausalaan noin 17. 
Matkan hinta on 35 euroa, joka sisältää matkat, opastuksen ja pääsylipun näyttelyyn.  Lähemmin Ritva Lahti p.0408284540.

Retki Sibelius-näyttelyyn 10.2.2015

A.J.Sjögrenin seura järjestää linja-automatkan 
Helsinkiin Sibelius ja taiteenmaailma- näyttelyyn tiistaina 10. helmikuuta. Lähtö  Kausalan linja-autoasemalta kello 8.30 ja paluu 17.00 mennessä. Alustava hinta on 35 euroa, joka sisältää matkat, opastuksen ja pääsylipun näyttelyyn. Lounaan voi nauttia omaan tahtiin joko Ateneumin ravintolassa tai keskustan lukuisissa lounaspaikoissa. Kotimatka alkaa Ateneumin edestä kello 15. Ilmoittautumiset 3.2. mennessä Ritva Lahdelle p.0408284540 tai  sähköpostilla ritva.lahti@pp.inet.fi .

Kuuluisia miehiä korteissa

Jäsenemme Jaakko on löytänyt muutamia yli 100 vuotta vanhoja pelikortteja, joissa pelaajalle esitellään suomalaisia merkkimiehiä. Yhtenä kielen tutkijoiden "perheessä" esitellään Antti Juhana Sjögren (ensimmäisessä kuvassa oikealla). Kortin tieto-osiossa sanotaan: Jo ylioppilaana innostuttuaan kielemme tutkimiseen S. Pietarin akateemikkona kiinnitti europalaisten tutkijain huomiota julaisten useita kuuluisia tutkimuksia suomen ja indo-europalaisten kielten alalta.

Lausuttua Sjögrenistä 1990-luvulta

Jäsenemme Ritva on penkonut arkistoja ja löytänyt yleisen kielitieteen esittelystä Sjögrenistä kertovia mainintoja (Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen,  Fred Karlsson, 1997). Tässä ote mainitusta kirjoituksesta, joka antaa meille mainion kertauksen Sjögrenin elämäntyöstä:

1800-luvun suomalainen lingvistiikka oli voittopuolisesti fennougristiikkaa, vähemmässä määrin myös orientalistiikkaa. ...

Pietarin tiedeakatemia oli noussut fennougristiikan tutkimuksen keskuksen asemaan jo 1700-luvun jälkipuoliskolla paljolti Leibnizin lingvistisen työn ansiosta, ja tämä asema sillä säilyi vuoden 1850 vaiheille. Mutta A. J. Sjögrenin ja M. A. Castrénin uraa uurtavan työn ansiosta ja uusien virkojen myötä Helsingistä alkoi näistä ajoista tulla fennougristiikan keskus (Branch 1995). Ratkaiseva muutos tapahtui Suomalais-ugrilaisen Seuran perustamisen myötä 1883 (Mikkola 1929). 

...

3.2. Yleiskielitieteellisesti relevantti tutkimus 1828 - 1916 
3.2.1. Fennougristit 
Fennistejä eli suomen kielen tutkijoita ei tällä kaudella juuri ollut, kenties Elias Lönnrotia ja eräitä murteentutkijoita lukuun ottamatta. Näiden alojen johtaviin asemiin kohonneet tutkijat olivat pitkään laaja-alaisia fennougristeja: Sjögren, Castrén, Ahlqvist, Genetz, Setälä. Vasta 1900-luvun puolella fennistiikka alkaa henkilötasolla eriytyä fennougristiikasta. Suomalais-ugrilainen Seura perustettiin 1883, Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professuuri jaettiin kahtia 1892, ja aikakauslehti Finnisch-Ugrische Forschungen perustettiin 1901. Nämä olivat eriytymisen ensimmäisiä merkkejä.

Anders Johan Sjögren (1792 -1855) oli ensimmäinen ammattimainen suomalainen lingvisti tämän sanan modernissa merkityksessä, vaikka hän uransa alkupuolella olikin enemmän historiantutkija. Michael Branch (1973; ks. myös 1994) on perusteellisesti tutkinut Sjögrenin elämäntyötä sekä sen historiallista ja ideologista taustaa ja merkitystä. Aulis J. Joki on kääntänyt Sjögrenin muistelmat suomeksi (Sjögren 1955: Tutkijan tieni). Sjögren opiskeli Turun Akatemiassa, mistä hän valmistui 1819. Hän ei tavannut Raskia henkilökohtaisesti tämän käydessä Turussa 1818, mutta sai silti vierailusta rohkaisua antautua suomensukuisten kansojen ja niiden kielten tutkijaksi, kuten hän itse toteaa muistelmissaan. Myöhemmin Sjögren oli kirjeenvaihdossa Raskin kanssa.

Pietarin tiedeakatemian tehtävänä oli jo pitempään ollut Venäjän pohjoisten kansojen ja niiden olojen, maantieteen jne. kuvaaminen. Vuosina 1824-1829 Sjögren teki tsaarin järjestämällä rahoituksella (jonka myöntämiseen myös Rask oli myötävaikuttanut) paljon yli 10 000 km pitkän tutkimusmatkan Karjalan kautta Lappiin ja Venäjän pohjoisosiin, Kuolan niemimaan kautta Arkangeliin, sitten pohjoiseen Mezeniin, kaakkoon Permiin, ja takaisin Kazanin kautta Pietariin. Sjögren löysi vepsäläiset, totesi lyydiläismurteiden olemassaolon, tutki saamea, mutta ennen kaikkea komeja (syrjäänejä) ja heidän kieltään. Sjögren (1832) vertasi komin ja suomen kieliopillista rakennetta. Sjögrenin pitkä matka ja sitä seuraava julkaisutyö vaikutti syvällisesti mm. Elias Lönnrotiin, ennen kaikkea siltä osin kuin Sjögren oli rakentanut tulkinnan suomalaisten esihistoriasta. Vuonna 1846 Sjögren teki tuloksellista aineistonkeruutyötä liiviläisten parissa.

Kokonaan toista juonnetta Sjögrenin tutkijanprofiilissa edustaa hänen työnsä kaukasialaisten kielten parissa. Terveydellisistä syistä Sjögren joutui hakeutumaan Kaukasian ja Krimin ilmastoon vuosiksi 1835-38, missä hän tutki useita paikallisia kieliä, mm. terkessiä eli adygeä ja kabardia (kaukasialaiskieliä), georgiaa (kartvelilaiskieli) sekä indoeurooppalaisia armeniaa ja ennen kaikkea osseettia (joka kuuluu indoiranilaiseen alahaaraan). Sjögrenin osseetin kielioppi (1844) oli uranuurtava. Siitä tuli perusta kehitettäessä osseetin kirjakieltä koulujen sivistyskieleksi. Erityisesti äännerakenteen ja morfologian kuvaus on saanut kiitosta. Tästä teoksesta Sjögren sai 1846 erittäin huomattavan kansainvälisen tunnustuspalkinnon, nimittäin Institut Français'n Volneyn palkinnon, joka oli 1 200 frangin arvoinen kultamitali.⁽⁶¹⁾

Sjögren oli ensimmäinen suomalainen, joka sovelsi Boppin, Grimmin ja Raskin historiallis-vertailevaa menetelmää. Hänen lingvistisesti merkittävimmät teoksensa olivat komin ja osseetin kuvaukset. Hän aloitti sen kenttä- ja antropologislingvistisen perinteen, jota Castrén ja monet muut tulisivat jatkamaan aina vuoteen 1917. Näin Sjögren oli merkittävä suunnannäyttäjä, mutta myös eräiden Porthanin lausumien monitieteisten ajatusten ensimmäinen toteuttaja (Korhonen 1986:48). Ansioistaan Sjögren valittiin jo 1831 Pietarin tiedeakatemian ylimääräiseksi akateemikoksi. 1844 hänelle luotiin uusi akateemikon virka, jonka nimityksenä oli Suomensukuisten ja kaukasialaisten kansanheimojen lingvistiikka ja etnografia. Kuten Branch (1994:29) toteaa, se oli maailman ensimmäinen suomalais-ugrilaisille opinnoille omistettu virka. Se on edelleen merkittävimpiä ulkomaisia virkoja, missä Suomesta lähtenyt kielentutkija on toiminut, merkityksensä ja asemansa puolesta verrannollinen vaikkapa niihin asemiin, mihin sellaiset suomalaiset yleislingvistit kuin Raimo Anttila, Lauri Karttunen ja Paul Kiparsky ovat Yhdysvalloissa yltäneet 1900-luvun loppupuolella. Pietarin tiedeakatemian jäsenenä Sjögrenillä oli käytössään erinomaiset julkaisukanavat, ja hänen julkaisunsa löysivät siten nopeasti kansainvälisen lukijakunnan erityisesti Saksassa.”

Lähde: http://www.ling.helsinki.fi/~fkarlsso/ykt8.html

Yleinen kielitiede Suomessa kautta aikojen,  Fred Karlsson (copyright (c)), Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto, Julkaisuja No. 28, 1997