Illan esitelmöitsijä oli tohtori Kati Katajisto, joka kertoi omasta tutkimusaiheestaan: miten suomalainen aatelisto otti vastaan vuoden 1809 muutokset. Hänen näkemyksensä oli, että aateliset ja ylhäisö muutti käsitystapansa isänmaasta - ennen isänmaa oli ollut Ruotsi, ja Suomi oli ollut vain kotiseutu. Uudessa tilanteessa - kun ei haluttu muuttua venäläisiksi - Suomi koettiin uudella tavalla isänmaaksi. Venäjään päin haluttiin olla lojaaleja vain keisarille: keisari katsottiin isänmaa-Suomen pääksi. Aateliset halusivat myös muuttuneissa olosuhteissa pitää eron Venäjään. Sen tähden alkuvuosien neuvotteluissakin korostettiin tiukasti Suomen erityisehtoja.
Ajankohtaisuus näkyi 26.11. siinä, että samana päivänä Kouvolan Sanomat oli jakanut juhlalehdessän koteihin artikkelin Kymijoen Keltin asemasta Venäjän ja Ruotsin rajalla. Näin saimme päätökseen merkkivuoden 1809 huomioimisen toiminnassamme.
Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti tuoden esille näkökantoja aiheeseen. Kuultiin myös Päivi Ronimus-Poukan terveiset hänen väitöskirjansa vaiheista.A.J. Sjögrenin Seura jakoi stipendit Päivi Ronimus-Poukalle ja Laila Sepälle jatkotyöskentelyä varten.
