A.J.Sjögren Krimillä 1836 valtioneuvos Kristian Stewenin vieraana
Vuonna 1836 Sjögren matkusteli Etelä-Venäjällä Mustanmeren
ja Kaspianmeren ympärillä hoitamassa terveyttään kivennäis -ja mutakylpylöissä.
Pjatigorskissa hän viipyi terveyskylpylässä huhtikuusta heinäkuuhun asti. Ilmat
olivat siellä kylmät ja sateiset ja niinpä Sjögren päätti suunnata varmaan
kesään Krimille. Matka oli vaiheikas, ensin Stavropoliin, jossa saattoi nostaa
Pietarista lähetettyä matkarahaa. Sitä tarvittiinkin viiteen kasakkaan, jotka
johtivat matkalaisen vaarallista reittiä mutkittelevaa Kubanjokea myöten
Jekaterinodarin ( nykyisin Krasnodar) kautta Mustanmeren rannikolle Temrjukin
kaupunkiin ja sen satamaan. Voisi olettaa että saattue jatkoi samalla laivalla
matkaa Kertsin merenlahden yli päätyen
Krimin puolelle Feodosiaan. Mustanmeren ja Asovanmeren välinen Kertsin salmi
olisi pohjoisosastaan vain 3-5- km levyinen mutta vesitie säästi askeleita.
Krimillä Sjögren tapasi suosituskirjeen perusteella Haminassa
syntyneen valtioneuvos Kristian Stewen. Stewen oli opiskellut Turussa lääketiedettä ja
siirtynyt Pietariin Sjögrenin tavoin ja valmistunut tohtoriksi. Liekö
lääketiede antanut perusteet senaikuisiin luonnontieteisiin niin kuitenkin
luonnontutkimus ja kasvit veivät Stewen Venäjän silkinviljelyyn ja sitä tietä
koko Etelä-Venäjän ja Kaukasian ylitarkastajaksi. Krimillä hän oli jo asunut
parikymmentä vuotta omalla maatilallaan.
Ensitapaamisen jälkeen Stewen toimitti Sjögrenin edelleen Mustanmeren rannalle Magaritsiin
”erään venäläisen kaartinpastorin lesken” luo täysihoitoon.
Sjögren viipyi hedelmäpuutarhan ympäröimässä talossa kokonaiset kaksi kuukautta
nauttien erityisesti tarhan viinirypäleistä ja kävelyretkistä rannalla. Kolmen
viikon ajan hän yritti tulla toimeen pelkillä rypäleillä. Mutta opiskelipa
meidän kunnon Sjögrenimme samaan aikaan oman kuvauksensa mukaan uutterastikin
persian, turkin ja tataarin kieliä.
Vasta tämän jälkeen Stewenin oli aika osoittaa omaa vieraanvaraisuuttaan ja Sjögren sai asua pari kuukautta tämän kartano-maatilallaan Simferopolissa ja osallistua talon kutsuihin ja sosiaaliseen elämään tässä Taurian (nyk. Krimin) pääkaupungissa. Talossa oli erityisen hyvä kirjasto ja pursusi tietoa nimenomaan Kaukasiasta, sillä Stewen oli viettänyt siellä useita vuosia ja kerännyt paitsi luonnontieteellisiä myös historian, maantieteen, etnografian ja kielitieteen kirjallisuutta. Kirjastonsa Stewen lahjoitti vieraalleen tämän lähtiessä kohti Kaukasusta. Osa lahjoituksista oli osoitettu Tiedeakatemialle ,osa Sjögrenille itselleen. Niinpä matka-arkut pullistelivat Sjögrenin suunnistaessa kohti itää. Venäläiset sotajoukot olivat siirtyneet talvileiriin tuloreitille, joten Sjögren katsoi parhaaksi käyttää pidempää reittiä Mustanmeren ja Asovanmeren ympäri. Vuoden 1837 alussa hän saapui Stavropoliin ja edelleen Pjatigorskiin. Siellä Sjögren hoidatti heikkoa näköä.Vuosi 1837 kuluikin sitten eri puolilla nykyistä Pohjois-Ossetiaa ja Georgiaa.
Steven oli syntynyt tuolloin Venäjän Viipurin kuvernementtiin kuuluneessa Haminassa 1781. Steven aloitti opiskelun Turun Akatemiassa ja jatkoi Pietarissa ja Saksassa Jenassa. Vuonna 1799 hän valmistui Pietarissa lääkäriksi. Hän osallistui luonnontieteellisiin tutkimusretkiin Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa ja sai sen jälkeen tehtäväkseen perustaa Nikitan kasvitieteellisen puutarhan Krimille Jaltan läheisyyteen. Hän toimi tämän merkittävän puutarhan johtajana 1812–1827. Vuosina 1826–1841 hän toimi Venäjän silkintuotannon ylitarkastajana, vuosina 1841–1851 Etelä-Venäjän koko maatalouden ylitarkastajana. Venäläisen aatelisarvon Steven sai vuonna 1817. Hänet vihittiin vuonna 1840 Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.
Steven kirjoitti kasveista, hyönteisistä ja silkintuotannosta kaikkiaan 72 artikkelia ja kirjaa, joista merkittävin lienee 1856–1857 julkaistu 400-sivuinen Krimin luonnonvaraisten kasvien kasvio Verzeichnis der auf der taurischen Halbinsel wildwachsenden Pflanzen. Hän kuvasi myös kymmeniä uusia kasvilajeja sekä keräsi suuren herbaarion, jonka hän lahjoitti Helsingin yliopistolle vuonna 1860.Tämä 60 000 – 120 000 kasvinäytettä käsittävä kokoelma muodostaa Helsingin kasvimuseon kansainvälisen putkilokasvikokoelman perustan ja on yhä sen arvokkain osa.
Stevenin mukaan on nimetty lukuisia kasvilajeja sekä kaksi
sukua, ristikukkaisiin kuuluva Stevenia ja kämmekkäsuku Steveniella.
Stewenin perustama Nikitan kasvitieteellinen puutarha (Nikitsky
Botanical Garden) on edelleen nähtävyys
Stewen oli Jaltalla sijaitsevan nyt 1100 hehtaarin Nikitan kasvitieteellisen
puutarhan ensimmäinen johtaja vuosina 1812-1827. Itä-Euroopan mittakaavassa
tämä on subtrooppisen vyöhykkeen vanhin kasvitieteellinen puutarha.
Aluksi arboretum syntyi käytännön tarkoituksiin. Jo vuonna
1815 julkaistiin ensimmäinen puutarhaluettelo, johon sisältyi 174 kasvilajia,
joista 95 oli omenapuita ja toinen 58 päärynälajikkeita.
Henkilökohtaisesti Steven, joka johti instituuttia
ensimmäisten 12 vuoden aikana sen perustamisesta lähtien, keräsi lähes viisi
sataa kasvilajia. Kokoelma jatkoi kasvuaan ja vuonna 1828 avattiin puutarhakoulun,
jossa voitiin oppia käytännön puutarhanhoitoa. Samaan aikaan ilmestyi ensimmäisiä
viinitarhoja, joista lähti alkuun merkittävä viinirypäleen kasvatus ja viininvalmistus
Krimillä.
Laitoksen toinen johtaja oli muuten liiviläissyntyinen Nicolai
Anhorn von Hartwiss balttiansaksalainen kasvitieteilijä ja kasvijalostaja vuodesta
1827 aina kuolemaansa asti 1860.
Nikitan kasvitieteellinen puutarha, kuten koko Krimin
niemimaa, on nyt Venäjän ja Ukrainan välisen alueellisen kiistan kohteena, kerrotaan
että molemmat valtiot pitävän arboretumia suuressa arvossa. Kohde edustanee
sitä historiallista maaperää jota kumpikin valtio tavoittelee.
