A.J. Sjögrenin Seura ry on 1991 Iitissä perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on tuoda tunnetuksi A.J. Sjögrenin elämäntyötä ja merkitystä suomalaisen kulttuurin rakentajana. Samalla korostamme, että Anders Johan Sjögren syntyi Iitissä. Yhtenä tarkoituksena on myös edistää Sjögreniin kohdistuvaa tutkimusta.
A.J. Sjögrenin Seuran postiosoite: c/o Iitin kunnankirjasto, Kausansaarentie 3, 47400 Kausala
Hallituksen jäsenet 2015 ja heidän yhteystietoja
Puheenjohtaja Jaakko Helminen: jaakko.o.helminen@gmail.com; 045-2794328
Varapuheenjohtaja Pentti Simonen: pentti.simonen@elisanet.fi
Sihteeri Ritva Mäkelä-Kurtto: jorma.kurtto@pp.inet.fi; 040-093 1771
Mailis Alaharju
Liisa Alatalo
Ritva Lahti
Eeva Mäkinen
Riku Rönnholm
Miska Vainonen
Asiantuntijat
Erikoisasiantuntija, kunniajäsen Marja Pullinen: marja.pullinen@gmail.com; 040-7349167
Asiantuntija Päivi Laine (ent. Ronimus)
Rahastonhoitaja
Mirja Helineva: mirja@tilipaulia.fi
Bloginylläpitäjä
Anja Tikkanen: anjatikkanen@gmail.com
VUODEN 2018
TOIMINTAKERTOMUS
Vuosi
2018 oli EU:n kulttuuriperinnön teemavuosi
Marraskuussa
1991 perustettu A.J. Sjögrenin seura tuli vuonna 2018 toimineeksi 27
vuotta. A.J. Sjögrenin (1794 - 1855) syntymästä tuli 8.5.2018
kuluneeksi 224 vuotta. Vuonna 2018 seuran toiminta keskittyi A.J.
Sjögrenin aikaisen henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön
vaalimiseen ja esille tuomiseen.
Vuosi
2018 oli EU:n kulttuuriperinnön teemavuosi,
jonka aikana A.J. Sjögrenin seuralla oli ilo saada Iitin kirkon
vanhan alttaritaulun konservointi päätökseen ja palauttaa tämä
C.P. Elfströmin vuonna 1830 maalaama taideteos takaisin kirkkoon
juhlallisine seremonioineen saman taiteilijan maalaamien
apostolinkuvien yhteyteen suureksi taiteelliseksi kokonaisuudeksi.
Toinen merkittävä tapaus oli seuramme puheenjohtajan saama kutsu
vierailla ja esitelmöidä Pohjois-Ossetiassa, jossa koulujen
käytössä on edelleen A.J. Sjögrenin laatima osseetin kielioppi ja
sanakirja.
Hallinto
Seuran
asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu yhdeksän (9)
kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallituksen
jäsenistä on vuosittain kolme (3) erovuorossa
(seuran säännöt §
5).
Hallituksen
jäsenet
Jaakko
Helminen,
puheenjohtaja (valittu kolmivuotiskaudelle 2017-2019)
Olli
Pasila (valittu
kolmivuotiskaudelle 2016-2018) – Erovuorossa
2019
Ritva
Mäkelä-Kurtto,
sihteeri (valittu kolmivuotiskaudelle 2018-2020)
Mailis
Alaharju (valittu
kolmivuotiskaudelle 2018-2020)
Mirja
Helineva (valittu
kolmivuotiskaudelle 2017-2019)
Hilkka
Helminen, (valittu
jatkokaudelle 2016-2018) – Erovuorossa
2019
Riku
Rönnholm (valittu
kolmivuotiskaudelle 2018-2020)
Kris-Tiina
Valolahti (valittu
kolmivuotiskaudelle 2016-2018) – Erovuorossa
2019
Tarja
Virtanen (valittu
kolmivuotiskaudelle 2017-2019)
Hallitus
kokoontui kahdeksan kertaa: 16.01., 20.02.,
22.03.,
26.04.,
08.05.,
11.09.,
09.10. ja
27.11.2018.
Seuran
kunniajäsenet
Edesmenneitä
kunniajäseniä ovat
Edgar Vaalgamaa ja
Osmo Ristola.
Nykyisiä
kunniajäseniä ovat
Michael Branch (Iso-Britannia),
Marja Pullinen,
Maija-Liisa Petsalo,
Pertti Petsalo,
Harri J. Heikkilä
ja Eeva Mäkinen.
Hallituksen työryhmät
Arkistointi:
Mailis Alaharju (työryhmän vetäjä), Marja Pullinen sekä
kunniajäsenet Maija-Liisa ja Pertti Petsalo. – Ei toimintaa.
Tiedotus
ja kotisivujen sisältö:
Jaakko Helminen, Marja Pullinen.
Luento-
ja esitelmätilaisuuksien paikkavaraukset ja kahvituksen tilaus:
Hilkka Helminen ja Tarja Virtanen.
Retket:
Jaakko Helminen ja Hilkka Helminen
Alttarimaalaustyöryhmä:
Marja Pullinen, Jaakko Helminen, Hilkka Helminen, Ritva Mäkelä-Kurtto
Apurahatyöryhmä:
Hilkka Helminen ja Jaakko Helminen
Muut
toimihenkilöt
Kirjanpitäjä
sekä rahaston ja jäsenrekisterin hoitaja: Mirja
Helineva
Toiminnan
tarkastajat: Juhani
Närkki ja Timo
Mikkola; varalla
Virpi Närkki
ja Risto
Hannikainen.
Blogisivujen
ylläpitäjä: Anja
Tikkanen
Asiantuntijat:
Marja Pullinen ja
Päivi Laine
Vuosikokous
26.4.2018
Vuosikokouskutsut
seuran jäsenille toimitettiin jäsenkirjeellä (1/2018) postitse tai
sähköpostitse seuran sääntöjen mukaisesti vähintään seitsemän
(7) päivää ennen kokousta. Samalla lähetettiin jäsenmaksun
maksupyyntö pankkiyhteystietoineen sekä ilmoitettiin myös seuran
muusta toiminnasta ja tulevista tapahtumista.
Kokous
pidettiin Iitin lukion tiloissa. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.
Kokouksessa oli läsnä 30 seuran jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin
sääntöjen määräämät asiat ja hyväksyttiin vuoden 2017
toiminta ja taloudenpito sekä hyväksyttiin hallituksen ehdotukset
tulevaksi toiminnaksi vuonna 2018. Vuosikokous päätti pitää
vuotuiset jäsenmaksut ennallaan: varsinainen henkilöjäsen 20 €;
yhteisöjäsen 45 €; ja ainaisjäsen 100 € (kertamaksu).
Kunniajäsenet ovat
vapautettuja jäsenmaksusta.
Jäsenet
ja jäsenyydet
Seuraan
kuuluu varsinaisia jäseniä, joiksi voivat liittyä yhdistyksen
päämääriä kannattavat henkilöt, yhteisöjäseniä, joiksi
voidaan samoin edellytyksin hyväksyä Suomessa kotipaikkaa pitävät
oikeuskelpoiset yhteisöt sekä kunnia jäsenet, joiksi yhdistys voi
kutsua myös ulkomaalaisia.
Seuran varsinaisten
ja yhteisöjäsenten jäsenmaksuista päätetään vuosittain
vuosikokouksessa. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua (seuran
säännöt § 4).
Vuonna
2018 seuraan kuului 46 maksanutta henkilöjäsentä, yksi ainaisjäsen
ja kuusi kunniajäsentä.
Seura
kuului yhteisöjäsenenä Iitin Kotiseutuyhdistykseen ja sitä kautta
myös Kotiseutuliittoon sekä lisäksi Länsi-Kymen
Kulttuuritieyhdistykseen. Seuralla itsellään ei ole yhtään
yhteisöjäsentä.
A.J.
Sjögrenin muiston sekä aineellisen ja aineettoman
kulttuuri-perinnön vaaliminen ja esille tuominen
1.
A.J. Sjögrenin syntymäpäivän huomioiminen
A.
J. Sjögrenin
syntymäpäivän, 8.5., kunniaksi järjestettiin ti 8.5.2018
perinteiset haravointitalkoot A.J. Sjögrenin nimikkopuistikossa
Iitin Kirkonkylällä
sekä puhdistettiin
muistokivi ja reliefi. Lisäksi muistokivi kukitettiin. Talkooväelle
tarjottiin kahvit Iitin Kirkonkylän Kylätalon Kesäkahvilassa.
2.
Iitin kirkon
ensimmäisen alttaritaulun konservointi
–hanke päätökseen
Vuonna
2018 Iitin vanhan
alttaritaulun konservointi
–hanke saatiin päätökseen. Tukholman Taideakatemiassa
opiskelleen Carl
Peter Elfströmin
(1774 - 1839) maalaama ja vuonna 1830 valmistunut alttaritaulu
konservoituna (Anna
von Numers, Valamon
konservointilaitos) ja kehystettynä kiinnitettiin Iitin kirkon
kirkkosalin pohjoiselle seinälle. Heikki
Hutri (Iitin
Rakennuspalvelu Oy) kiinnitti Perttu
Hämäläisen
(Ecosilva Oy) tekemät kehykset alttarimaalaukseen ja huolehti myös
alttarimaalauksen (noin 70 kg) kiinnittämisestä kirkkosalin
seinälle. Näin
saatiin Elfströmin alttarimaalaus (Ylösnousemus) taiteilijan samana
vuonna Jeesuksesta ja 12 apostolista urkulehterin seinälle
maalaamien kuvien yhteyteen arvokkaaksi taiteelliseksi
kokonaisuudeksi.
Teos
luovutettiin Iitin seurakunnalle 15.3.2018 juhlallisin menoin Iitin
kirkossa median läsnä ollessa. A.J. Sjögrenin seuran puolesta
teoksen luovutti puheenjohtaja Jaakko
Helminen ja teoksen
otti vastaan Iitin seurakunnan puolesta kirkkoherra Mikko
Pelkonen, joka myös
siunasi teoksen. Tilaisuudessa puheenvuoron käytti myös
Kirkkohallituksen edustaja, kulttuuriperintöasiantuntija Saana
Tammisto, jonka
puheenvuoron aiheena oli ”Kirkollinen kulttuuriperintö kuuluu
kaikille”. Puheessaan hän korosti seurakuntien, yhteisöjen ja
jopa yksilöidenkin vastuuta yhteisen kulttuuriperinnön
säilyttämisessä. Pienen seuran voimainponnistus ja merkittävä
kulttuuriteko saivat mediassa ansaittua positiivista huomiota. Iitin
kirkko alttarimaalauksineen sekä Jeesuksen ja apostolien kuvineen
liittyvät läheisesti A.J. Sjögrenin elämään ja aikakauteen.
Sjögren kävi muutamia kertoja myös saarnaamassa Iitin kirkossa.
Alttarimaalauksen
konservointi tuli maksamaan kehystyksineen ja ripustuksineen
kaikkiaan 11445 e josta A.J.Sjögrenin seura maksoi 6345 euroa.
Kirkkohallitus tuki hanketta 4100 eurolla ja Iitin Kotiseutuyhdistys
1000 eurolla.
3.
Seuran puheenjohtajan vierailu ja esitelmöinti Pohjois-Ossetiassa
A.J. Sjögrenin jalanjäljillä
Helmikuussa
2018 Suomen Moskovan suurlähetystön kulttuurineuvos Henriikka
Ahtiainen otti
yhteyttä A.J. Sjögrenin seuraan ja tiedusteli A.J. Sjögrenin
Pohjois-Ossetiaa koskevista tutkimuksista sekä seuran
mahdollisuudesta osallistua Pohjois-Ossetian pääkaupunkiin,
Vladikavkaziin, tehtävään kulttuurinvaihtomatkaan. Kutsu perustui
A.J. Sjögrenin 1830-luvulla Pohjois-Ossetiassa tekemiin
kansainvälisestikin merkittäviin kielitieteellisiin tutkimuksiin,
joiden tuloksena A.J. Sjögren valmisteli osseetin kielen sanakirjan
ja kieliopin, jotka ovat edelleen siellä koulujen käytössä.
Kulttuurinvaihtomatka
Pohjois-Ossetiaan tehtiin 14. - 17.4.2018. Diplomaattien, ministeri
Antti Helanterän,
talous- ja kauppapolitiikan vastuuvirkamies Pia
Sarivaara-Heikkisen
ja kulttuurineuvos Henriikka
Ahtiaisen ohella
retkikuntaan kuului A.J. Sjögrenin seuran puheenjohtaja Jaakko
Helminen. Matkat
Suomesta Moskovaan ja Kaukasukselle tapahtuivat lentäen.
Kaukasuksella ryhmän ottivat vastaan aluehallinnon johtaja Soslan
Mihailovits Fraev
eräiden muiden virkamiesten ohella. Vierailukohteita olivat muun
muassa Beslanin koulusurman uhrien hautamuistomerkki ja Tove
Janssonin
Muumi-kirjanäyttelyn avajaiset Vladikavkazissa.
Puheenjohtajallemme
Jaakko Helmiselle
oli järjestetty erityinen vierailu Pohjois-Ossetian sosiaalisen ja
humanistisen tutkimuksen instituuttiin, jossa oli esillä Sjögreniin
liittyvien kirjojen näyttely. North Ossetian Institute of
Humanitarian and Social Studies –laitos tuntui olevan erityisesti
Sjögrenin muistolle omistettu. Laitoksen juhlasalin seinällä
komeilee kuva A.J. Sjögrenistä taustanaan Kaukasus-vuoriston
perinnemaisema. Vladikavkazissa on Sjögrenille omistettu myös
nimikkokatu. Laitos aikoo juhlia A.J. Sjögreniä vuonna 2019, kun
tulee kuluneeksi 225 vuotta hänen syntymästään
Lisäksi
Jaakko Helmiselle
oli järjestetty tapaaminen Pohjois-Ossetian Kosta
Hetaguroville (1859
– 1906) nimitetyn valtion yliopiston rehtorin ja oppilaiden kanssa.
Siellä Jaakko Helmisellä oli etukäteen valmisteltu luento A.J.
Sjögrenin elämästä ja elämäntyöstä. Teksti ja
PowerPoint-esitykset oli käännetty venäjäksi. Suomenkielisen
puheen tulkki käänsi venäjäksi. Kuulijat olivat kiinnostuneita
etenkin Sjögrenin päiväkirjoista.
Vierailun
tuloksena luotiin kulttuuriyhteydet A.J. Sjögrenin seuran ja yllä
mainittujen tutkimuslaitosten välille. Jaakko
Helminen on
tiedottanut vierailumatkastaan esitelmöimällä 15.5.2018 Iitin
lukiossa. Lisäksi hän kirjoitti matkastaan kattavan kertomuksen
valokuvineen Iitinseutulehteen nro 100 / 31.12.2018, sivuilla 8-9.
4.
Ehdotus: Iitin Kirkonkylästä Valtakunnallinen
perinnemaisema 2019.
Iitin
Kirkonkylä on merkittävä osa A.J. Sjögrenin lapsuuden maisemaa.
Maatiainen ry. valitsee vuosittain vuoden perinnemaiseman.
Valinnalla Maatiainen haluaa kiinnittää huomiota arvokkaisiin
suomalaisiin perinnemaisemiin sekä edistää niiden säilymistä.
Seuramme sihteeri, Ritva
Mäkelä-Kurtto,
joka on Maatiaisen jäsen, ehdotti vuonna 2017 Iitin Kirkonkylää
Vuoden 2018
perinnemaisemaksi
arvona perinteisenä säilynyt kyläasutus (rakennettu
perinnemaisema: nauhakylä). Vuoden 2018 perinnemaisemaksi valittiin
Helsingin Ruskeasuon siirtolapuutarha. Maatiainen ry.:stä
ilmoitettiin kuitenkin, että A.J. Sjögrenin seuran vuonna 2017
lähettämä hakemus on edelleen mukana valittaessa vuoden 2019
perinnemaisemaa.
Ehdotuksella ja
valinnalla A.J. Sjögrenin seura haluaisi lisätä Iitin Kirkonkylän,
A.J. Sjögrenin sekä myös A.J. Sjögrenin seuran tunnettavuutta
ison yhdistyksen kautta.
Yhteistoimintaa
1.
Yhteistyöpyyntö Turun yliopistosta: Kirjavaellus A.J. Sjögrenin
jalanjäljillä 2020
Syyskuussa
2018 Turun yliopiston historian tutkija ja opettaja Janne
Tunturi pyysi A.J.
Sjögrenin seuraa mukaan suunnitteilla olevalle Kirjavaellukselle,
joka tehtäisiin vuonna 2020. Vaelluksen tarkoituksen on seurata
Sjögrenin syksyllä 1813 kävelemää matkaa Iitistä Turkuun
opiskelemaan Turun Akatemiaan. Hän kulki matkan pääosin jalkaisin,
koska mukana ollut hevonen kantoi nuoren ”kirjahullun” kirjoja.
Kirjavaelluksen idean keksi FT Heli
Rantala, joka
valmistelee Turun yliopistossa muutamaa tutkimusartikkelia
Sjögrenistä. Turun yliopisto hakee vaellukseen rahoitusta. Seura
otti yhteistyöpyynnön erittäin mieluisasti ja myönteisesti
vastaan.
2.
Osallistuminen Iitin kunnan museotyöryhmän toimintaan
Iitin
kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan museotyöryhmä pyysi A.J.
Sjögrenin seurasta edustajaa perustettavaan paikallismuseotyöryhmään
mukaan. Hallitus
nimesi työryhmään seuran edustajaksi Hilkka
Helminen, jolla on
jo aiempaa kokemusta museoalalta toimittuaan museonjohtajana Aino
ja Jean Sibeliuksen
kodissa, Ainolassa.
3.
Osallistuminen Länsi-Kymen Kulttuuritieyhdistyksen toimintaan
A.J.
Sjögrenin seuralla on edustaja, Jaakko
Helminen,
kulttuurimatkailun edistämiseen painottuvassa Länsi-Kymen
Kulttuuritieyhdistyksen (ry.) hallituksessa.
4.
Osallistuminen ensimmäiseen Iitti
harrastaa
-tapahtumaan
27.10.2018.
A.J. Sjögrenin
seura osallistui Kausalan Kyläyhdistyksen yhdessä muiden
paikallisten yhdistysten kanssa järjestämään Iitti
harrastaa
-tapahtumaan Kausalan Ravilinnassa.
Jaakko Helminen
järjesti tapahtumaan esittelymateriaalin (posterin,
esittelylehtisiä, kirjoja, valokuvia, yms.) ja Hilkka
Helminen
lahjoitukset tapahtuman yhteisiin arpajaisiin. Esittelijänä
paikalla oli Ritva
Mäkelä-Kurtto.
Luennot
ja esitelmät
15.5.2018
Jaakko
Helminen
kertoi Iitin lukiossa sanoin ja kuvin kulttuurinvaihtomatkastaan
oltuaan kutsuttuna vierailijana ja esitelmöitsijänä
Pohjois-Ossetiassa Kaukasuksella A.J. Sjögrenin jalanjäljillä.
26.4.2018
FT Senni Timonen Suomalaisen
Kirjallisuuden Seurasta esitelmöi seuran
vuosikokouksessa
aiheesta ”Prof.
Michael Branchin A.J. Sjögreniä koskevat aineistot”
22.11.2018
Syyskauden esitelmä oli Iitin lukion ranskankielen luokassa.
Siellä historiaan ja matkailuun perehtynyt entinen
europarlamentaarikko ja kansanedustaja Kyösti
Toivonen kertoi
elämästä Pietarissa 1800-luvulla. Kahvitarjoilu noudatti
pietarilaista tapaa.
Retket
Vuonna
2018 ei tehty retkiä.
Varainhankinta
Talouden
perustana olivat jäsenmaksutulot, yhteensä 46 x 20 €
= 920.
Iitin
kunnan yhdistyksille myöntämä yleisavustus 450 €,
haettu 600 €
Lisäksi
tukea haettiin Iitin kunnalta yhdistyksille myöntämää
kohdeavustusta A.J. Sjögrenin nimikkopuistikon kuntoarvion ja
kunnostussuunnitelman tekemiseen, Kymin
Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöstä haettu konservointihankkeen
kuluihin ja Suomen
Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastosta haettu konservointihankkeen
kuluihin. Nämä hakemukset eivät tuottaneet tulosta.
Kesäkahvilan
viikonlopun tuotto oli 1983,10 e.
Varojen
käyttö
Varojen
pääasialliset käyttökohteet olivat Iitin kirkon vanhan
alttarimaalauksen lopputyöt: kehysten valmistaminen sekä
kiinnittäminen konservoituun maalaukseen ja kehystetyn maalauksen
kiinnittäminen Iitin kirkon kirkkosalin seinälle. Kulut yhteensä
1845,04 e. Näistä töistä vastasivat EcoSilvan Perttu
Hämäläinen Iitin
Rakennuspalvelu Oy:n ja Heikki
Hutri.
Muita
merkittävä varojen käyttökohteita ovat olleet tiedottaminen sekä
esitelmä- ja talkootilaisuuksien kahvitukset.
Tiedottaminen
ja blogisivut
Vuosikokouskutsut
seuran jäsenille toimitettiin jäsenkirjeellä (1/2018) postitse tai
sähköpostitse seuran sääntöjen mukaisesti vähintään seitsemän
(7) päivää ennen kokousta. Samalla lähetettiin jäsenmaksun
maksupyyntö pankkiyhteystietoineen sekä ilmoitettiin myös seuran
muusta toiminnasta ja tulevista tapahtumista.
Seuran
pääasiallinen tiedottaminen tapahtui paikallisessa
Iitinseutulehdessä joko seurapalstalla tai maksettuna ilmoituksena.
Lisäksi
vuosikokouksesta ja kaikista seuran tulevista tapahtumista
ilmoitettiin seuran tiedotus-blogisivuilla
(Internet-osoitteessa: http://ajsjogren.blogspot.fi/)
ja Iitinseutu-lehden
seurapalstalla. Seuran esitelmä- ja luentotilaisuuksista
ilmoitettiin Iitinseutu-lehdessä myös erillisillä maksetuilla
ilmoituksilla.
Seuralla
oli lisäksi tieto-blogisivut
(Internet-osoitteessa: http://ajsjogren.weebly.com/),
joiden kautta pääsee tutustumaan A.J. Sjögrenin elämään ja
elämäntyöhön sekä seuran toimintaan. Sivuilta löytyy
kiinnostuneelle sekä pitkiä että lyhyitä kirjoituksia, paljon
valokuvia ja linkkejä,
Seuran
blogisivuja on julkaistu vuodesta 2009 alkaen. Seuran
kaikki blogisivuilla julkaistut kirjoitukset on printattu, ja ne
ovat saatavissa Eeva
Mäkiseltä.
VUODEN 2014 TOIMINTAKERTOMUS
A.J. Sjögrenin (1794-1855) syntymästä
tuli 8.5.2014 kuluneeksi 220 vuotta. Kuluneen vuoden aikana suomalainen eri tieteenalojen asiantuntijaraati nosti akateemikko,
valtioneuvos A.J. Sjögrenin sadan
suomalaisen huipputiedemiehen joukkoon. Kaikki valitut sata huipputiedemiestä
1700-luvulta tähän päivään löytyvät vuonna 2014 ilmestyneestä kirjasta "Suomalaisia tieteen huipulla - 100 tieteen
ja teknologian saavutusta", jonka ovat toimittaneet T. Markkanen, ym. Kyseinen asiantuntijaraati
arvosti
Sjögreniä suomen kielentutkimuksen perustajana ja piti häntä ensimmäisenä
kansainvälisen tason suomalaisena kielentutkijana ja ensimmäisenä autonomian
ajan suomalaisena, joka loi tieteellisen uran Venäjällä. Lisäksi hänen
katsottiin vaikuttaneen Venäjän tiedeakatemian jäsenenä olennaisesti Suomen
kansallisten tieteiden kehitykseen. Kuluneen vuoden aikana tutustuttiin myös muihin suomalaisiin, Pietarin Tiedeakatemiassa
vaikuttaneisiin historian merkkihenkilöihin.
Marraskuussa 1991 perustettu A.J. Sjögrenin seura on toiminut 23 vuotta. Oman
toimintasuunnitelman lisäksi seuralla oli kuluneen vuoden aikana kunnia saada
osallistua Iitin kirkkopitäjän 475-vuotisjuhlallisuuksien järjestelyihin.
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut
Jaakko Helminen, varapuheenjohtajana Pentti Simonen, rahastonhoitajana ja
kirjanpitäjänä Mirja Helineva, sihteerinä Mailis Alaharju sekä muina jäseninä
ovat olleet Liisa Alatalo, Ritva Lahti, Ritva Mäkelä-Kurtto, Eeva Mäkinen,
Miska Vainonen, Pentti Toivanen ja asiantuntijajäseninä Marja Pullinen, Päivi
Ronimus sekä seuran kotisivujen ja blogin ylläpitäjänä Anja Tikkanen. Toiminnantarkastajina
ovat olleet Virpi Närkki ja Timo Mikkola varalla Risto Hannikainen ja Juhani
Närkki. Hallitus kokoontui kuudesti (8.1., 12.3., 8.5., 2.6., 22.10. ja
10.12.2014).
Vuosikokous Iitin
lukion tiloissa 23.4.2014
Kokouksessa muisteltiin edellisen kevään Pietarin
matkaa sanoin ja kuvin. Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2013 toiminta ja
taloudenpito sekä hyväksyttiin hallituksen ehdotukset tulevaksi toiminnaksi
vuonna 2014. Uusiksi kunniajäseniksi kutsuttiin pitkäaikaista ja ansiokasta
työtä seuran hyväksi tehnyt opettajapariskunta, Maija-Liisa Petsalo ja Pertti
Petsalo. Kokouksessa oli paikalla 22 henkilöä.
Toiminta
Helmikuun 4. päivä
järjestettiin retki Helsingin yliopistomuseoon, jossa oli esillä näyttely M.A. Castrenin Siperian matkoista. Samalla
vierailtiin Ateneumin taidemuseossa. Järven lumo –näyttely
Tuusulanjärven taiteilijakotien taiteesta sekä samanaikaisesti Rafael
Wardin tuotantoa esittelevä näyttely olivat kiinnostava kohde. Mukana oli yhteensä
36 seuran jäsentä ja ystävää.
Toukokuun 8. päivänä eli
A.J. Sjögrenin syntymäpäivänä vietettiin Sjögrenin
nimikkopuistikossa Iitin kirkonkylässä kodikas tuokio muistellen Anders Johan
Sjögreniä, joka lähti suutarinpoikana
Sitikkalasta ja päätyi Pietariin arvostetuksi akateemikoksi. A.J. Sjögrenin
syntymästä on kulunut tänä vuonna 220 vuotta, ja Iitin kirkolla sijaitsevan
muistokiven pystytyksestä on siitäkin kulunut jo 20 vuotta. Muistokivi on aito
luonnon muovaama kivi. Se on siirretty paikoilleen Sjögrenin puistikkoon vähän
ylempää Kinttumäen rinteestä. Reliefi kiven pinnassa on edesmenneen taiteilija
Osmi Nyströmin muotoilema ja valama, muistomerkin kirjaimet ovat
Kuusankoskelta. Muistokivi ja puistikko ovat Iitin seurakunnan maalla. Seuran
puheenjohtaja Jaakko Helminen piti muistomerkillä puheen. Iltaan kuului vielä
kulttuurikävely Iitin kirkonkylällä, jossa saatiin tutustua kirkon ja vanhojen,
muutamien jopa 1700-luvulta peräisin olevien talojen arkkitehtuuriin FM
Kris-Tiina Valolahden opastuksella. Muistitietona on säilynyt, että Lepolan ja
Vierulan talojen välimaastossa oli A.J. Sjögrenin isän vanhuuden mökki, joka
oli tehty Sitikkalasta Sjögrenin syntymäkodin pihapiiristä puretuista ja
kirkolle siirretyistä ulkorakennuksista. Läsnä Sjögrenin syntymäpäivillä oli 32
Sjögrenin Seuran ystävää.
Kesäkuun 2. päivänä osallistuttiin Iitin lukion
tiloissa Iitin kirkkopitäjän 475-vuotisjuhliin. Seura järjesti vuosijuhliin
Iitin kunnan tukemana A.J. Sjögren -aiheisen juhlaseminaarin, johon osallistui
60 kuulijaa, sekä retken A.J. Sjögrenin jalanjäljille Kirkonkylään ja
Sitikkalaan. Vanhat paikannimet olivat Anna-Liisa Lehessaaren aiheena, ja
iittiläinen A.J. Sjögren elämänkuvioineen oli Päivi Ronimuksen
esitelmän teemana. Kris-Tiina Valolahti kertoi sanoin ja kuvin Iitin
Kirkonkylän vanhoista rakennuksista. Esitelmien ja juhlakahvien jälkeen
lähdettiin bussimatkalle Sjögrenin jalanjäljissä ensin Kris-Tiina Valolahden opastuksella.
Iitin kirkossa kirkkoherra Jyrki Nordlund kertoi kirkosta sellaisena kuin se
oli ollut Sjögrenin aikaan 1800-luvun alussa. Kolmekymmentä kotiseuturetkeläistä
jatkoi Pertti Petsalon luotsaamana Kymentaan kautta Sitikkalaan. Loppumatka
kuljettiin jalan entisen seuratalon paikalta ikivanhaa tietä - nykyisin polkua -
myöden Sjögrenin kotipaikalle ja muistomerkille. Kauniissa kesäillassa
vietettiin mieliin painuva hetki vuonna 1963 paljastetun muistokiven ja entisen
asuinpaikan äärellä.
Viikonlopulle 8.-10.
elokuuta osui A.J.
Sjögrenin Seuran kesäkahvilavuoro Iitin kirkolla. Kahvilamyynnistä ja
talkoin valmistelluista yllätyspusseista saatiin hyvä tuotto. Seura haluaa
kiittää kaikkia yllätyspussitalkoisiin, kahvilatyöhön, keittiöön ja myyntiin
osallistuneita henkilöitä.
Lokakuun 4. päivä järjestyi
teatteriretki Helsinkiin. Kansallisteatterissa esitettiin Juha Hurmeen
näytelmää Europaeus. David
Europaeus (1820 Savitaipale – 1884 Pietari) oli suomalainen kansanrunouden
kerääjä, kielitieteilijä ja arkeologi. Häntä pidettiin aikansa
toisinajattelijana. Näytelmän yleisönsuosio oli ylittänyt järjestäjän odotukset
ja esitys nähtiin nyt pienellä näyttämöllä Villensaunan sijaan. Mukana oli 25
osallistujaa.
Lokakuun 12. päivänä pidettiin syysesitelmätilaisuus Iitin
kirjastossa.
Olli Pasilan esitelmän aiheena olivat suomalaiset tiedemiehet Pietarin
Tiedeakatemiassa ennen Sjögrenin aikaa, siis 1700-luvun puolella. Näistä
kuuluisin lienee akateemikko A.J. Lexell. Tämän matemaatikon ja
tähtitieteilijän elämäkerta julkistettiin Helsingissä lokakuussa 2014. Toinen
merkittävä suomalainen tiedemies oli Erik Laxmann, joka nimitettiin vuonna 1770 kemian ja taloustieteen professoriksi Venäjän tiedeakatemiaan.
Sittemmin hän toimi Venäjän valtionmineralogina ja teki laajoja tutkimusmatkoja
Siperiaan. Paikalla oli 22 kuulijaa.
Jäsenet ja
jäsenyydet
Seuralla oli 76 henkilöjäsentä, yksi
ainaisjäsen ja yksi yhteisöjäsen, Iitin kotiseutuyhdistys. A.J. Sjögrenin Seura
kuuluu jäsenenä Suomen Kotiseutuliittoon. Seuran kunniajäseniä ovat professori
Michael Branch (2001) ja Marja Pullinen (2011) sekä Maija-Liisa Petsalo (2014)
ja Pertti Petsalo (2014). Edesmenneitä kunniajäseniä ovat Osmo
Ristola ja Edgar Valgamaa.
Talous
Talouden pohjana oli jäsenmaksutulot: henkilöjäsen 10 €, yhteisöjäsen 35 €
ja ainaisjäsen 70 €. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Tuloa on kartutettu talkootyöllä kesäkahvilassa omalla
vuorolla. Yleiseen toimintaan ja nimettyihin hankkeisiin on haettu avustuksia.
Stipendejä jaettiin 1750 euron arvosta Sjögrenin elämäntyön tunnetuksi
tekemiseen.
Tiedottaminen
ja kotisivut
Vuoden aikana on toiminnasta tiedotettu jäsenkirjeellä ja
Iitinseudun seurapalstalla. A.J. Sjögrenille ja seuralle omistetut kotisivut ovat osoitteessa www.ajsjogren.weebly.com ,
jossa on pitkiä kirjoituksia, esitelmiä ja linkkejä Sjögrenistä ja hänen
toimintaansa kohdistuvasta tutkimuksesta. Tältä sivustolta löytyy myös
runsaasti kuvia. Seuran blogisivut avautuvat osoitteesta
www.ajsjogren.blogspot.com . Siellä on pieniä juttuja seuran tapahtumista, linkkejä
ja valokuvia tapahtumien kronologisessa järjestyksessä. Blogi alkoi vuonna
2009.
____________________________________________
VUODEN 2013 TOIMINTAKERTOMUS
A.J. Sjögrenin
syntymästä tuli 8.5.2013 kuluneeksi 219 vuotta.
Seurassamme on
noin 80 jäsentä. Vuonna 2013 seuran puheenjohtajana on toiminut Jaakko
Helminen, asiantuntijoina Marja Pullinen, Päivi Ronimus sekä Anja
Tikkanen. Sihteerinä toimi Mailis Alaharju.
A.J.Sjögrenin seuran
tapahtumat 2013
1.
16.tammikuuta hallituksen
kokous 1
2.
6.maaliskuuta hallituksen
kokous 2
3.
15.huhtikuuta vuosikokous
4.
23.-25.
huhtikuuta Pietarin matka
5.
7.toukokuuta A.J.S.
syntymäpäivä ja hallituksen kokous 3
6.
15.elokuuta Kesäkahvilantalkoot
ja hallituksen kokous 4
7.
24.elokuuta Pyöräretki
A.J. Sjögrenin syntymäpaikalle
8.
30.elokuuta-1.syyskuuta Kesäkahvilavuoro Iitin
kirkolla
9.
25.syyskuuta hallituksen
kokous 5
10.
11.marraskuuta M.A. Castrenin
esitelmätilaisuus
11.
20.marraskuuta hallituksen
kokous 6
Hallitus
Hallituksen
puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Jaakko Helminen, varapuheenjohtajana
Pentti Simonen, sihteerinä Mailis Alaharju, muut jäsenet ovat Ritva Lahti,
Ritva Mäkelä-Kurtto, Eeva Mäkinen, Miska Vainonen, Liisa Alatalo, Pentti
Toivanen ja asiantuntijajäseninä Marja Pullinen, Päivi Ronim ja blogitiedottajana
Anja Tikkanen. Seuran rahastonhoitaja ja kirjanpitäjä on Mirja Helineva.
Hallitus
kokoontui vuoden aikana virallisesti kuusi kertaa. Vuosikokous pidettiin 15.4.2013.
Järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Jaakko Helmisen,
varapuheenjohtajaksi Pentti Simosen ja sihteeriksi Mailis Alaharjun. Rahaliikenteen ja kirjanpidon on hoitanut
Mirja Helineva. Toiminnantarkastajina ovat olleet Virpi Närkki ja Timo Mikkola
varalla Risto Hannikainen ja Juhani Närkki.
Vuosikokous
Iitin lukiolla 15.4.2013
Marja Pullinen
piti mielenkiintoisen vuosikokousesitelmän Pietarin kaupungin historiasta
runsaan kuvamateriaalin kera. Suomalainen Pietari-esitys oli mainio alustus
tulevalle Pietarin opintomatkalle. Vuosikokouksessa hyväksyttiin vuoden 2012
toimintakertomus ja yhdistyksen taloudenpito ja hyväksyttiin myös hallituksen
ehdotukset tulevaksi toiminnaksi vuonna 2013.
Vuosikokouksessa
valittiin seuran hallitukseen Tuula Heinon tilalle Liisa Alatalo. Jäseninä
jatkavat Pentti Simonen, Miska Vainonen ja Mailis Alaharju. Erovuoroiset Pentti Toivanen ja Ritva
Mäkelä-Kurtto jatkavat hallituksessa edelleen. Lisäksi hallituksessa ovat
Jaakko Helminen, Ritva Lahti ja Eeva Mäkinen. Asiantuntijajäseninä ovat Marja
Pullinen, Päivi Ronimus ja Anja Tikkanen, joka valittiin
blogitiedottajaksi.
Rahastonhoitajana
ja kirjanpitäjänä 2013 toimi Mirja Helineva. Asiantuntijana Anja Tikkanen on edelleenkin
hoitanut ansiokkaasti seuran blogipalstaa (http://ajsjogren.blogspot.fi/
) , mikä kiitoksella mainitaan.
Toiminta
Pietarin matka 23. -25.4.2013
Sjögrenin jalanjäljissä -Pietarin matkalle osallistui 22 seuramme jäsentä
23. - 25.4.2013. Sjögren teki elämäntyönsä tiedeakatemian tutkijana 1800-luvun
alkupuolella. Samat akatemian rakennukset, joissa Sjögren jo aikanaan
työskenteli, seisovat edelleen Pietarin keskustassa. Nykyisen tiedeakatemian
henkilöstö otti seurueen ystävällisesti vastaan akatemian talossa ja esitteli
laitosta.
Kansainvälisten suhteiden päällikkö Svetlana Koreneva opasti matkalaisia.
Hän on seuralle tuttu henkilö, koska hän tuntee Sjögrenin historian
läpikotaisin ja hän oli mukana toiminnassa silloin, kun Sjögrenin muotokuva edellisellä
matkalla lahjoitettiin akatemialle.
Nykyiseltä nimeltään Venäjän tiedeakatemian Pietarin tiedekeskus on edelleen
vaikuttava rakennus joka seisoo vastapäätä Nevan toisella rannalla sijaitsevaa
Pietarin vanhaa hallintokeskusta. Vierailimme akatemian historiallisessa juhlasalissa
ja –huoneissa, joihin kulku käy Pultavan
taistelu -mosaiikkiseinällä taiteillun
portaikon kautta.
Matkan aikana Päivi Ronimus kertoi elämästä 1800-luvun Pietarissa,
Suomessa ja Venäjällä. Hän kuvaili niitä vaikeuksia, joita silloin joutui
kohtaamaan, jos köyhistä oloista yritti ponnistaa "uraputkeen" -
kuten A.J. Sjögren teki. Luja työ,
verraton lahjakkuus sekä muutamat suosijat olivat Sjögrenin ponnistuslautana
kohti akateemikon asemaa keisarillisessa Pietarissa.
Vierailu Kunstkamerassa
Matkamme eräs kohokohtia oli vierailu Kunstkamerassa, joka on vanha antropologian
ja etnografian tiedemuseo. A.J. Sjögren toimi sen johtajana kymmenen vuotta
ennen kuolemaansa vuosina 1845 - 1855. Museota ryhmälle esitteli johtaja
Aleksandr Terjukov, joka toimii kansatieteen parissa kohteenaan mm.
itäslaavilaiset ja suomensukuiset kansat. Museo sisältää luonnontieteellisiä harvinaisuuksia
ja/tai merkillisyyksiä sekä laajasti mm. Pietari Suuren kokoelmia ja eri
kansojen kansatieteellisiä kokoelmia.
Pietarissa Marian kirkossa
Pietarin matkan teemana oli "suomalaiset Pietarissa". Tähän
liittyen päästiin tutustumaan Suomen pääkonsulaattiin ja Pietarin
Suomi-Instituuttiin. Luterilainen Pyhän Marian kirkko ja nykyinen, inkeriläinen
Pyhän Marian seurakunta ovat myös linkki suomalaisiin.
Kirkko on rakennettu 1803 ja se oli siitä lähtien suomalaisten kotikirkko
Pietarissa aina vuoteen 1938 asti. Uudelleen Inkerin seurakunnalle kirkko
palautui 1990.
Tutustuminen Marian kirkkoon oli kulttuuritapahtuma sekin: kirkossa oli
eräs kuoro harjoittelemassa. Kuulimme mm. slaavilaista kirkkolaulua nuorten
naisäänten esittämänä. Kirkon uudet urut edustavat upeaa barokkiurkujen tyyppiä
ja ovat suomalaista tekoa.
Sjögrenin hautapaikalla
A.J. Sjögren haudattiin 1855 Pietarissa luterilaiselle hautausmaalle,
joka alueena tunnetaan nimellä Mitrofanin hautausmaa. Historian myrskyt ovat
muuttaneet ja muokanneet kaupunkia oleellisesti ja tämä hautausmaakin on
kokenut kovia. Alue on muutettu täydellisesti, eikä hautausmaasta paljonkaan
ole jäljellä.
Pietarissa vaikuttaa henkilöitä, jotka työskentelevät vanhojen
muistomerkkien parissa ja haluavat säilyttää muiston vanhasta hautausmaasta. Heidän
aktiivisuutensa ansiosta tästä hautausmaasta on saatu säilymään pieni kolkka,
jossa nyt on esillä myös muistolaattoja. Tiilimuuriin sijoitetuissa
muistolaatoissa kerrotaan henkilöistä, jotka aikoinaan oli haudattu tälle
alueelle. A.J. Sjögrenin on yksi näistä esitellyistä henkilöistä.
Näin seuramme edustajat pääsivät laskemaan kukat A.J. Sjögrenin haudalle.
Syntymäpäivä 8.
toukokuuta
A.J. Sjögrenin
syntymäpäivänä 8.5. pidettiin haravointitalkoot kirkonkylässä olevan Sjögrenin
muistomerkin ympäristössä. Muistomerkki on Osmi Nyströmin valama pronssireliefi
kivessä vuodelta 1994. Seurakunnan työntekijät olivat raivanneet risut ja
pusikot Sjögrenin puistikon alueelta, ja nyt muistomerkki näkyy edukseen
maisemassa. Muistomerkille laskettiin
kukat. Syntymäpäivän kunniaksi nautittiin kahvit kesäkahvilassa.
Retki syntymäpaikalle Sitikkalaan 24. elokuuta
Retkeen
osallistui neljä henkilöä polkupyörillä ja seitsemän henkilöä autoillen. Sää
oli loistava, tyyni ja aurinkoinen, mieliala korkealla.
Autoilijat
pysäköivät Sitikkalan kylänmäellä hirvimiesten kodan edustalle ja lähestyivät
Anders Johan Sjögrenin syntymäpaikan muistomerkkiä mäeltä alaspäin vanhaa
kylätien väylää myöten. Pian silmiin piirtyikin Pitkäkallion rinteellä
muistomerkin siluetti kirkkaassa auringonvalossa. Pyöräilijät taas nousivat
ylämäkeen samaa risuaidan reunustamaa ratastietä.
Muistomerkki on
pystytetty vuonna 1964 Ristolan maalle lähelle oletettua Sjögrenin kotimökin
paikkaa. Muistomerkin ympärillä on verkkoaita, jossa on puinen, ajan patinoima
portti.
Kotimökistä
saati muista rakennuksista ei ole paikalla mitään jäljellä. Kirkonkylän Lepolan
talon pihassa oleva aitta on siirretty aikoinaan kirkolle Sjögrenin pihasta
leskeksi jääneen isän vanhuuden asumukseksi. Sekin lienee koottu Sitikkalassa
olleen kodin pihapiirin eri rakennusten käyttökelpoisista hirsistä.
Maisema on
todella luonnonkaunis kalliorinne, ja näkymä avautuu patovallien reunustamalle
Kymijoelle. Sjögren itse omaelämäkerrassaan kuvaili kotiseutuaan sanalla
romanttinen.
Ympäristöhallinnon
nettisivut kertovat Sjögrenin mäestä tarkemmin:
”Sitikkalan
kylämaiseman keskellä sijaitseva kallioinen laidunnettu keto ja tuore niitty
sekä metsälaidun. Kalliokedolla kasvaa runsaasti kookkaita katajia. Kallioinen
laidun on aidattu perinteisellä risuaidalla ja sen halki johtaa aitojen
reunustama kuja. Alueen länsiosassa on mm. huopakeltanovaltaista kallioketoa ja
pienialaisesti jäkkivaltaista kasvillisuutta. Kasvillisuus on pääosin edustavaa
ja ainoastaan paikoin rehevöitynyt. Itäosassa on edustavaa kallioketoa ja
painanteissa tuoretta pienruohoniittyä. Kalliokedon pohjois- ja itäpuolella on
pieni lehtipuuvaltainen metsälaidun. Mäellä on A. J. Sjögrenin muistokivi ja
sieltä on hieno näköala läheiselle Kymijoelle. Alue sijaitsee maakunnallisesti
arvokkaalla Tapolan, Sitikkalan ja Kauramaan maisema-alueella. Kaakkois-Suomen
perinnemaisemainventoinnissa 2 hehtaarin mäki on luokiteltu
valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
Sjögrenin mäki
on lajistoltaan monipuolinen ja edustava. Kedolla kasvaa useita huomionarvoisia
arvokasta perinnebiotooppia indikoivia kasveja mm. ketonoidanlukko, koiruoho,
idänukonputki, peurankello, kyläkurjenpolvi, hietalemmikki ja nurmitatar. ”
Kirkonkylän kahvila
Kirkonkylän
kesäkahvilavuoro 30.8. - 1.9. sujui mallikkaasti vanhalla rutiinilla ja
talkoolaisia saatiin kahvilatyöhön. Yllätyspussit toimivat edelleen ja kesäkahvilatuottoon
oltiin tyytyväisiä varsinkin ottaen huomioon vuoron ajankohdan, olihan tämä
kauden viimeinen. Suuri kiitos osoitetaan kaikille kahvilamme asiakkaille ja kahvilatyöhön
osallistujille seuran jäsenille ja ystäville.
Syksyn esitelmä 11. marraskuuta: Kirjeenvaihto
M.A. Castrenin ja Anders Johan Sjögrenin välillä
A.J. Sjögrenin Seuran syksyn esitelmätilaisuudessa
ma 11.11.2013 oli vieraana "ystäväseuramme" M.A. Castrenin Seuran
puheenjohtaja Ildiko Lehtinen. Hän kertoi Matias Aleksanteri Castrenin elämästä
ja tutkimusmatkoista. Castrenin syntymästä on nyt kulunut 200 vuotta.
Erinomainen esitys oli kuin aikamatka 1800-luvun suomensukuisten kansojen
elämään ja tutkimusmatkailijoiden arkeen. Castren oli aikansa median lemmikki
ja sai matkojensa tuloksia nopeasti lehtien palstoille ja nimensä julkisuuteen.
Sjögren ajoi Pietarista käsin taloudellista tukea Castrenin tutkimushankkeille.
Ildiko Lehtinen luovutti seuramme arkistoon v.
2008 ilmestyneen kirjan Siperia opettaa, jossa kerrotaan Castrenin
elämäntyöstä.
Seuramme jäseniä oli paikalla koko koululuokan
täydeltä.
Jäsenet ja
jäsenyydet
A.J. Sjögrenin
Seura kuuluu jäsenenä Suomen Kotiseutuliittoon. M.A. Castrènin seura on
postittanut omia tiedotteitaan
seurallemme.
Seurallamme on
kaksi kunniajäsentä, professori Michael Branch (2001) ja Marja Pullinen (2011).
Seuran jäsenmaksun
maksaneita 2013 oli 82 jäsentä. Iitin Kotiseutuyhdistys
on yhteisöjäsen.
Talous
Talouden
pohjana ovat jäsenmaksutulot. Jäsenmaksu oli 10 € henkilö. Tuloa on kartutettu
talkootyöllä kesäkahvilassa omalla vuorolla. Yleiseen toimintaan ja nimettyihin hankkeisiin on haettu avustuksia.
VUODEN 2012
TOIMINTAKERTOMUS
A.J. Sjögrenin syntymästä
tuli 8.5.2012 kuluneeksi 218 vuotta. Marraskuussa 1991 perustettu A.J. Sjögrenin
seura on toiminut 21 vuotta.
Seuran 21. toimintavuosi on
kulunut uuden opettelun merkeissä. Sjögrenin koulunkäynti triviaalikoulussa
Loviisassa on ollut tutkimuskohteemme, alkuperäistä koulurakennusta myöten.
Sjögrenin kohtaaminen sivuhenkilönä Kaari Utrion romaanissa Oppinut neiti sai
suuren yleisön Utrion syksyisellä kirjailijavierailulla Iitissä.
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana
on vuonna 2012 toiminut Jaakko Helminen, varapuheenjohtajana Pentti Simonen,
rahastonhoitajana ja kirjanpitäjänä Mirja Helineva, sihteerinä Mailis Alaharju,
muut jäsenet ovat Ritva Lahti, Ritva Mäkelä-Kurtto, Eeva Mäkinen, Miska
Vainonen, Tuula Heino, Pentti Toivanen ja asiantuntijajäseninä Marja Pullinen,
Päivi Ronimus ja Anja Tikkanen.
Hallitus kokoontui ennen
vuosikokousta kolme kertaa. Vuosikokous oli 19.4.2012. Vuosikokouksen jälkeen
hallitus kokoontui neljä kertaa. Rahaliikenteen ja kirjanpidon on hoitanut
Mirja Helineva, Tili-Paulia. Toiminnantarkastajina ovat olleet Virpi Närkki ja
Timo Mikkola varalla Risto Hannikainen ja Juhani Närkki.
7.12 Sjögrenin Seuran
hallitus kävi ystävineen pikkujoulun merkeissä Kouvolan teatterissa katsomassa
Aleksis Kivestä kertovan draaman "Sydämeni laulu". Sen sävellys on
Jukka Linkolan ja käsikirjoitus ja ohjaus Henrik Timosen. Käsiohjelman sanoin:
"Draamaa elämässä, draamaa näyttämöllä - antakaamme sydäntemme
laulaa!" Teatteriretkeen osallistui 11 henkilöä.
Vuosikokous Iitin lukiolla
19.4.2012
Mielenkiintoisen vuosikokousesitelmän
piti Sakari Viinikainen aiheesta "Kymijoki kahden vallan välissä, alueemme
sotilashistoriaa". Iitin tarkastelu tämän esitelmän valossa rajapitäjänä
antoi uutta kuvakulmaa alueen kehittymiseen. Vuosikokouksessa hyväksyttiin
vuoden 2011 toiminta ja taloudenpito ja hyväksyttiin myös hallituksen
ehdotukset tulevaksi toiminnaksi vuonna 2012.
Vuosikokouksessa valittiin
seuran hallitukselle puuttuvat jäsenet. Uusina jäseninä valittiin hallitukseen
Pentti Simonen, Miska Vainonen ja Mailis Alaharju. Erovuoroiset Pentti Toivanen ja Ritva
Mäkelä-Kurtto jatkavat hallituksessa edelleen.
Lisäksi hallituksessa ovat Jaakko Helminen, Ritva Lahti, Eeva Mäkinen ja
Tuula Heino. Asiantuntijajäseninä ovat Marja Pullinen, Päivi Ronimus ja
Anja Tikkanen, joka valittiin blogin pitäjäksi. Rahastonhoitajana ja
kirjanpitäjänä 2012 toimii Mirja Helineva.
Ansioitunut sihteeri Anja
Tikkanen jätti sihteeri-rahastonhoitajan tehtävät paikkakunnalta pois muuton
johdosta. Asiantuntijana Anja Tikkasta pyydettiin edelleenkin toiselta
paikkakunnalta käsin hoitamaan seuran blogia, minkä hän lupasi auliisti hoitaa
ja on myös hoitanut.
Toiminta
A.J. Sjögrenin syntymäpäivänä
8.5. pidettiin haravointitalkoot kirkonkylässä olevan Sjögrenin muistomerkin
ympäristössä. Muistomerkki on Osmi Nyströmin muotoilema pronssireliefi kivessä
vuodelta 1994. Seurakunnan työntekijät olivat raivanneet risut ja pusikot
alueelta, ja nyt muistomerkki näkyy edukseen maisemassa. Yhdistys sai
seurakunnalta luvan kutsua aluetta nimellä Sjögrenin puistikko.
Puistikon kunniaksi nautittiin kahvit kesäkahvilassa. Sitikkalan lapsuuskodin
muistomerkille vietiin kukkaset.
Kirkonkylän kesäkahvilavuoro
24. - 26.8. sujui mallikkaasti ja talkoolaisia saatiin kahvilatyöhön.
Yllätyspussit toimivat edelleen ja kesäkahvilatuottoon oltiin oikein
tyytyväisiä. Suuri kiitos kaikille kahvilamme asiakkaille, kahvilatyöhön
osallistujille sekä tutulle taustatukihenkilölle, Hannele Piriselle.
1.9. bussiretki Sjögrenin
seuralaisille ystävineen tehtiin upeaan Pernajan Malmgårdin linnaan tutustuen
myös kartanoon ja maatilamyymälään. Matka jatkui Loviisaan, kiertoajelulla
triviaalikoulun maisemiin sekä Pernajan keskiaikaiseen, Pyhälle Mikaelille
omistettuun, tunnelmalliseen kirkkoon. Kaikki sijaitsevat hallinnollisesti
nykyisin Loviisan kaupungissa. Kohteisiin olimme saaneet mainiot oppaat.
Perehdyimme erityisesti Anders Johan Sjögrenin kouluvuosiin Loviisan
triviaalikoulussa. Retkeen osallistui 37 henkilöä.
Kirjailija Kaari Utrio
vieraili Sjögrenin Seuran ja Iitin kirjaston järjestämässä
kirjailijavierailutilaisuudessa Iitin lukion auditoriossa 13.10. aiheenaan
" Anders Johan Sjögren historiallisen romaanin henkilönä. Miten
historiallinen romaani rakennetaan ja kirjoitetaan". Vierailun
lähtökohtana oli Utrion romaani "Oppinut neiti", jossa Sjögren on
ensimmäisessä luvussa sivuhenkilönä. Yleisölle näytettiin katkelma Laila Sepän
kirjoittamasta ja Iitin Harrastajateatterin esittämästä A.J. Sjögrenin elämää
koskevan näytelmän videotallenteesta "Kohtaus Talvipalatsissa".
Tilaisuudessa oli noin 80 henkeä. Kaari Utrio vieraili samalla myös
Kirkonkylässä Sjögrenin muistomerkillä ja Iitin kirkossa. Utrion mukanaan tuoma
kiinnostavuus toi Kouvolan Sanomat
valokuvaajineen haastattelemaan ja kuvaamaan kirjailijan vierailua Iitin
kirkolle. Näin myös seuramme sai laajempaa julkisuutta.
Ritva Mäkelä-Kurtto teki
selventävän tutkimuksen Anders Johan Sjögrenin koulukaupungista, silloisesta
Loviisasta ja triviaalikoulun sijainnista siellä. Koulun sijaintia eivät
oppaatkaan ole osanneet kertoa vuosien varrella.
A.J. Sjögren kävi Loviisan triviaalikoulua
1803 - 1808. Koulu oli perustettu 1760. Triviaalikoulun käyttöön valmistui uusi
koulurakennus 1800. Se sijaitsi Degerbyn rusthollin länsipuolella, silloisen
puukirkon eteläpuolella olevan Kirkkotorin vieressä sen itäisellä
laidalla. Vielä on jäljellä entinen
rustholli, nykyinen kievari Degerby Gille, Sepänkuja 4, ja puukirkko oli
nykyisen Zilton-hotellin paikalla, Brandensteininkatu 19. Uudessa koulussa
alkanut Sjögrenin triviaalikoulunkäynti keskeytyi 1808, kun venäläiset
miehittivät Loviisan ja koulusta tuli sairaala. Sjögren jatkoi opintojaan
Porvoossa aloittaen lukion elokuussa 1808. Triviaalikoulurakennus tuhoutui
Loviisan palossa 1855, samoin puukirkko.
Kiitos Ritvalle sinnikkäästä
tutkimuksesta! (Lähteet: Sirèn Olle
1995, Loviisan kaupungin historia 1745-1995. Loviisan kaupunki. Itä-Uudenmaan
paino, Sjögren, A.J. Tutkijan tieni.
Suom.Aulis J.Joki. SKS)
Jäsenet ja jäsenyydet
A.J.Sjögrenin Seura kuuluu
jäsenenä Suomen Kotiseutuliittoon. M.A.Castrènin seura on postittanut
tiedotteitaan seurallemme.
Seurallamme on kaksi
kunniajäsentä, professori Michael Branch (2001) ja Marja Pullinen (2011).
Talous
Talouden pohjana on jäsenmaksutulot.
Jäsenmaksu oli 10 € henkilö. Tuloa on kartutettu talkootyöllä kesäkahvilassa
omalla vuorolla. Yleiseen toimintaan ja nimettyihin hankkeisiin on haettu
avustuksia.
_________________________________________________VUODEN 2011 TOIMINTAKERTOMUS
A.J. Sjögrenin syntymästä tuli 8.5.2011 kuluneeksi 217 vuotta. Marraskuussa 1991 perustettu A. J. Sjögrenin seura on toiminut 20 vuotta.
Seuran 20. toimintavuosi 2011 kului juhlaohjelmia suunnitellen ja toteuttaen sekä talkootyötä tehden, retkeillen ja esitelmiä kuunnellen.
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Matti Ristola, varapuheenjohtajana Jaakko Helminen ja sihteeri-rahastonhoitajana toimi Anja Tikkanen ja muina jäseninä Ritva Mäkelä-Kurtto, Eeva Mäkinen, Pentti Toivanen, Mirja Kivinen, Tuula Heino ja Ritva Lahti. Lisäksi asiantuntijajäseninä olivat Marja Pullinen ja Päivi Ronimus-Poukka.
Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 3 kertaa.
Seuran sihteeri on huolehtinut myös rahaliikenteestä, ja kirjanpidon on hoitanut Mirja Helineva (Tili-Paulia). Tilintarkastajina ovat toimineet Virpi Närkki ja Timo Mikkola, varalla Risto Hannikainen ja Juhani Närkki.
Vuosikokous Iitin kirjastolla 28.4.2011
Vuosikokousesitelmät olivat Päivi Ronimus-Poukan esitys A.J. Sjögrenin matkoista Virossa ja Liivinmaalla 1846 - 1852, "Terveyttä ja tutkimusta edistämässä" sekä toisena esitelmänä Sanna-Kaisa Spoofin ajatuksia iittiläisen perinteen keruusta ja kulttuuritoiminnan voimasta ja vaikutuksista. Tilaisuudessa seura luovutti lukiolle Marja Pullisen valokuvamuotokuvan.
Toiminta
Seuran historiikki osa II (vuodet 2001 – 2010) laadittiin ja julkaistiin keväällä 2011.
AJS:n syntymäpäivänä (8.5.) seuran hallituksen jäsenet pitivät perinteiset siivoustalkoot Iitin kirkolla Sjögrenin muistomerkin ympäristössä. Kukat vietiin myös Sitikkalaan kotimökin muistokivelle.
Seurakunnan kanssa päästiin yhteisymmärrykseen muistokiven ympäristön raivaamisesta ja mahdollisuudesta nimetä puisto Sjögrenin puistikoksi (ilman mitään kaavasidoksia).
Kirkonkylän kesäkahvilavuoro seuralla oli perjantaista sunnuntaihin 26. – 28.8.2011. Talkooväki teki kovasti työtä, ja lahjoittajien yllätyspussit menivät hyvin kaupaksi. Kahvilavuoroihin sekä leipojiksi löytyi väkeä. Tyytyväisiä oltiin taas hovihankkijana toimivan Hannele Pirisen palveluihin.
Näyttely teemalla A.J. Sjögren Kirkonkylässä ja maailmalla oli ensin esillä 22.8. - 4.9.2011 Iitin Kirkonkylän kylätalossa. Saman näyttelyn aineistoa pystyimme asettamaan esille myös lukion saliin vuosijuhlan ajaksi. Esillä oli kirjoja, kirjoituksia, kuvia ja muuta aineistoa, jotka valottivat A.J. Sjögrenin toimintaa, kielitiedettä sekä seuramme toimintaa.
Esitelmät Kouvolassa järjestettiin yhteistyössä Kymenlaakson Kesäyliopiston kanssa ja ne liittyivät juhlavuoteemme. Kuulijoita oli tietenkin mukana Kausalasta. Ensin Kouvola-talolla oli Päivi Ronimus-Poukan esitelmä 22.9.2011 Suutarinpojasta Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi: A.J. Sjögrenin elämä ja ura 1794 - 1855. Lokakuussa 17.10.2011 FT Marja Leinonen kertoi A.J. Sjögrenin vaikutuksesta komin kielen tutkimukseen.
Vuosijuhla oli 11.- 12.11.2011 Iitin lukiossa. Ensin perjantaina oli esitelmät lukiolasille ja yleisölle: Tri Renate Blomberga kertoi A.J. Sjögrenin ja liivin kielen yhteydestä, liivin kielen kieliopin 150-juhlavuodesta, liiviläisyydestä ja liivin kielen nykytutkimuksesta teemalla ”Liiviläiset A.J. Sjögrenin tutkimusmatkoista nykypäivään”. Iltatilaisuudessa oli lisäksi teemana ”Edgar Vaalgamaa – Suomen viimeinen liiviläinen – ja hänen kirjallinen perintönsä”. Tästä aiheesta kertoivat Marja Pullinen ja Lauri Vaalgamaa.
Lauantaina oli varsinainen vuosijuhla, jossa erityisen näkyväksi nousi katkelma Laila Sepä näytelmästä. Kohtauksen Talvipalatsissa esittivät Iitin harrastajanäyttelijät ohjaajanaan Kimmo Räty. Lukion opiskelija videoi esityksen DVD:lle. Vuosijuhlassa kerrottiin myös seuran aikaisemmista vaiheista.
Syysretki tehtiin Tuusulan rantatielle 18.9. tutustumaan muutamiin kulttuurikohteisiin, kuten Ainola, Erkkola ja Suviranta. Mukana oli 24 henkilöä.
Dramatisointihankkeessa Laila Seppä on saanut tekstin valmiiksi. Näytelmän ylänimikkeenä on ”Mikään ei ole kuolevaisille vaikeata”, aiheena katkelmia A.J. .Sjögrenin elämästä. Laila Seppä kirjoitti näytelmän pääosin talkootyönä.
Päiväkirjojen verkkoeditio jatkuu Helsingin yliopiston kirjastossa.
Päiväkirjojen verkkoeditio jatkuu Helsingin yliopiston kirjastossa.
Tiedottaminen ja kotisivut
Vuoden aikana on toiminnasta tiedotettu jäsenkirjeellä ja Iitinseudun seurapalstalla. Seuran juhlat ja esitelmät ovat saaneet julkisuutta lehdissä, mm. Iitinseudussa.
Seuran blogisivut löytyvät osoitteesta www.ajsjogren.blogspot.com . Siellä on pikkujuttuja seuran nykyisistä tapahtumista, linkkejä ja valokuvia tapahtumien kronologisessa järjestyksessä. Blogi alkoi vuonna 2009.
A.J. Sjögrenille ja seuralle omistetut kotisivut ovat osoitteessa www.ajsjogren.weebly.com , jossa on pitkiä kirjoituksia, esitelmiä ja linkkejä Sjögrenistä ja hänen toimintaansa kohdistuvasta tutkimuksesta. Tältä sivustolta löytyy myös runsaasti kuvia.
Jäsenet ja jäsenyydet
Seuralla on nyt kaksi kunniajäsentä: juhlavuonna 2001 nimetty professori Michael Branch sekä vuonna 2011 nimetty Marja Pullinen.
Seuran jäsenmaksun maksaneita on 61 jäsentä; heistä 59 henkilöjäsentä ja 1 ainaisjäsen sekä 1 yhteisöjäsen. A. J. Sjögrenin seura kuuluu jäsenenä Suomen kotiseutuliittoon. Liitto myönsi 2011 Marja Pulliselle liiton ansiomitalin. M. A. Castrénin seura on postittanut tiedotteitaan seuralle.
Talous Seuran talous rakentui 10 euron jäsenmaksuille ja kesäkahvilatalkoiden tuloille. Avustuksia on saatu yleiseen toimintaan ja näytelmähankkeeseen.
___________________________________
VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS
A.J. Sjögrenin syntymästä tuli 8.5.2010 kuluneeksi 216 vuotta. Marraskuussa 1991 perustettu A. J. Sjögrenin seura on toiminut 19 vuotta.
Seuran 19. toimintavuosi 2010 kului talkootyötä tehden, retkeillen ja esitelmiä kuunnellen.
Hallitus
Hallituksen puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Maija-Liisa Petsalo, varapuheenjohtajana Matti Ristola ja sihteeri-rahastonhoitajana toimi Anja Tikkanen ja muina jäseninä Ritva Mäkelä-Kurtto, Eeva Mäkinen, Pentti Toivanen, Matti Haukkapää, Mirja Kivinen ja Tuula Heino. Lisäksi asiantuntijajäseninä olivat Marja Pullinen ja Päivi Ronimus-Poukka.
Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 3 kertaa. Seuran sihteeri on huolehtinut myös rahaliikenteestä, ja kirjanpidon on hoitanut Mirja Helineva (Tili-Paulia). Tilintarkastajina ovat toimineet Virpi Närkki ja Timo Mikkola, varalla Risto Hannikainen ja Juhani Närkki.
Vuosikokous Iitin kirjastolla 21.4.2010
Vuosikokousesitelmän piti Toini Leino kertoen A.J. Sjögrenin ajoista sukututkimuksen valossa.
Toiminta
AJS:n syntymäpäivänä (8.5.) seuran hallituksen jäsenet pitivät perinteiset siivoustalkoot Iitin kirkolla Sjögrenin muistomerkin ympäristössä. Kukat vietiin myös Sitikkalaan kotimökin muistokivelle.
Kirkonkylän kesäkahvilavuoro seuralla oli perjantaista sunnuntaihin 6. – 8.8.2010. Talkooväki teki kovasti työtä ja lahjoittajien yllätyspussit menivät hyvin kaupaksi. Kahvilavuoroihin sekä leipojiksi löytyi väkeä. Tyytyväisiä oltiin taas hovihankkijana toimivan Hannele Pirisen palveluihin. Kokonaistulos laskujen maksamisen jälkeen 1590 euroa, joka on todella hyvä tulos.
Marraskuun esitelmätilaisuus oli 25.11.2010 Iitin kirjastossa. Esitelmän piti fil.tohtori Kari-Matti Piilahti. Hän kertoi salintäyteiselle yleisölle iittiläisistä kylistä ja kyläelämästä 1800-luvulla. Esille tulivat Sitikkalan kylän ja Iitin Kirkonkylän elinehdot ja elämäntapa A.J. Sjögrenin aikana. Stipendinä jaettiin Päivi Ronimus-Poukalle 1.000 euron apuraha (väitöstyön viimeistelyyn).
Kevätretki Helsinkiin Kansallisarkiston Inkeri-näyttelyyn 22.4.2010, mukana 24 henkilöä. Tutustuttiin näyttelyyn tri Toivo Flinckin opastuksella, jolloin A.J. Sjögrenin osuus inkeriläistutkijana tuli korostetusti esille.
Syysretki Tampereen seudulle 28.8. tutustumaan muutamiin kohteisiin, kuten Laukon kartanoon Vesijärvellä ja Hatanpään kartanon puutarhaan Tampereella. Laukko oli tuttu paikka sekä Sjögrenille että Lönnrotille. Mukana oli 19 henkilöä.
Dramatisointihankkeessa on tehty ”näkymätöntä” työtä koko vuosi. Idea on saada tekstiä näytelmälliseen esitykseen aiheena AJ Sjögrenin elämä. Laila Seppä on jatkanut tekstin muokkaamista. Hanke sai lähtölaukauksensa, kun saatiin avustusta Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta 3000 €. Aino Vallin rahasto antoi aikaisemmin 500 euron apurahan.
Päiväkirjojen verkkoeditio
Jatkuu Helsingin yliopiston kirjastossa.
Tiedottaminen ja kotisivut
Vuoden aikana on toiminnasta tiedotettu jäsenkirjeellä ja Iitinseudun seurapalstalla. Julkisuutta on saatu myös Iitinseudussa kevään ja syksyn esitelmätilaisuuksien yhteydessä.
Seuran blogisivut löytyvät osoitteesta www.ajsjogren.blogspot.com . Siellä on pikkujuttuja seuran nykyisistä tapahtumista, linkkejä ja valokuvia kronologisessa järjestyksessä. Blogin alkamispäivä oli 20.7.2009. A.J: Sjögrenille ja seuralle omistetut kotisivut ovat www.ajsjogren.weebly.com , jossa on pitkiä tarinoita ja runsaasti kuvia Sjögrenistä ja hänen toimintaansa kohdistuvasta tutkimuksesta.
Jäsenet ja jäsenyydet
Seuralla on kaksi kunniajäsentä: juhlavuonna 2001 nimetyt professori Michael Branch ja kunnallisneuvos Osmo Ristola.
Seuran jäsenmaksun maksaneita on 67 jäsentä; heistä 62 henkilöjäsentä ja 3 ainaisjäsentä sekä 2 yhteisöjäsen. A. J. Sjögrenin seura kuuluu jäsenenä Suomen kotiseutuliittoon. M. A. Castrénin seura on postittanut tiedotteitaan seuralle.
Talous Seuran talous rakentui 10 euron jäsenmaksuille ja kesäkahvilatalkoiden tuloille. Avustuksia on saatu yleiseen toimintaan.
16.2.2011 Hallitus
