A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

tiistai 17. toukokuuta 2022

A.J.Sjögren-muistoreliefi lahjoitettiin Helsingin yliopistolle


Iitin Sitikkalassa Mankalan koskien äärellä syntyneen Anders Johan Sjögrenin muistoreliefi luovutettiin 20. päivänä huhtikuuta Helsingin yliopistolle. Yliopiston puolesta reliefin vastaanotti humanistisen tiedekunnan varadekaani Mikko Saikku(vas.) ja professori Riho Grünthal. Matti Ristola keskellä.

Lahjoittaja on iittiläisessä A.J. Sjögrenin seurassa aiemmin puheenjohtajana toiminut lääketieteen tohtori ja dosentti Matti A. Ristola. Hänen isänsä, Osmo Ristola, oli seuran perustaja- ja kunniajäsen. Lahjoittaja on iittiläislähtöinen ja A.J. Sjögrenin sukulainen. Viime vuonna A.J. Sjögrenin seura ry. täytti 30 vuotta.

 Reliefin luovuttaminen juuri Helsingin yliopistolle oli hyvin perusteltua. Käytyään Loviisan triviaalikoulun ja Porvoon kymnaasin Sjögren siirtyi opiskelemaan Turun Keisarilliseen Akatemiaan ja valmistui sieltä vuonna 1819. Akatemia tuhoutui Turun suuressa tulipalossa vuonna 1827, siirrettiin sen jälkeen Helsinkiin ja jatkaa nykyään toimintaansa Helsingin yliopistona.

 

                            Matti Ristola lahjoitti isänsä A,J,Sjögren reliefin Helsingin yliopistolle.

Reliefi ripustettiin Helsingin yliopiston Metsätaloon suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston käytävän seinälle. Kyseisen käytävän varrella on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opettajien ja tutkijoiden huoneet. Käytävän seinillä on taideteoksia myös muista alan merkkihenkilöistä.

 Sjögren oli kansainvälinen uranuurtaja ja ensimmäinen suomalainen suomalais-ugrilaisten ja kaukasialaisten kielten ja kansojen kenttätyötä tehnyt tutkija sekä Pietarin Tiedeakatemian Etnografisen museon perustaja ja ensimmäinen johtaja. Sjögreniä varten luotiin suomensukuisten ja kaukasialaisten kansojen kielten ja kansatieteen akateemikon virka Pietarin Tiedeakatemiaan.

 Iittiläinen taiteilija Osmi Nyström teki A.J. Sjögrenistä useita erilaisia muistoreliefejä vuonna 1994.Niistä ainut pronssiin valettu on kiinnitetty A.J. Sjögrenin nimikkopuistikossa sijaitsevaan muistokiveen. Muut reliefit on tehty kipsiin ja ne ovat muodoltaan ovaaleja, joko umpinaisia tai avoimia. Yliopistolle luovutettu reliefi on tehty kipsiin ja on muodoltaan umpinainen.

 Sjögren-muistoreliefejä on muun muassa Iitin kunnankirjastossa ja Iitin lukiossa. Reliefejä on luovutettu Sjögreniin läheisesti liittyville henkilöille ja organisaatioille myös ulkomaille: esimerkiksi merkittävälle Sjögren-tutkijalle, professori Michael Branchille Lontoon yliopistoon, Pietarin Tiedeakatemialle, Tarton yliopistolle, Liiviläisten Heimotalolle Latviaan Košragsin kylään Riianlahden Liivinrannalle sekä liiviläistaustaiselle Edgar Vaalgamaalle, joka kirjoitti laajan liiviläisten historiaa ja kulttuuria käsittelevän teoksen ja joka kuoli rovastina Iitin seurakunnassa.


Kuvat: Mari Siiroinen, Helsingin yliopisto, editointi Jaakko Helminen

Teksti: Mari Siiroinen ja Ritva Mäkelä-Kurtto, A.J. Sjögrenin seura ry.

Julkaistu Iitinseutu-lehdessä 16.toukokuuta 2022

perjantai 25. helmikuuta 2022

Kalevalan päivänä 2022



 Iitin kirjasto ja A.J. Sjögrenin seura kutsuvat kiinnostuneita Iitin kirjaston Kirmo-saliin ma 28.2.2022 klo 14-16 seuraamaan Kalevalan päivän seminaaria ”Sammon arvoitus”, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura lähettää striimattuna netin kautta. Päivään sopivaa tarjoilua. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa !


Väinämöinen kiinnittää neidon hiuksista kielet kanteleeseen on aiheena ensimmäisessä Kalevala-aiheisessa maalauksessa. Ruotsalaisen ja Suomessakin vaikuttaneen, taidemaalarin Johan Blackstadiuksen (1816–1898) teos on vuodelta 1851. Elias Lönnrot oli 1849 saanut kansalliseepoksemme kokonaan julkaistuksi. Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) aloitti Kalevala-aiheiset työnsä vasta vuosisadan lopulla. (Teksti Ritva Mäkelä-Kurtto)