Kymijoki sotilashistoriassa

Kokousiltana mukana oli 31 henkilöä, joista useimmat olivat seuran jäseniä, mutta olihan mukana muutamia, jotka olivat tulleet kuuntelemaan Sakari Viinikaisen esitelmää Kymijoen sotilashistoriasta. Viinikainen antoi esityksessään kattavan kuvauksen Kymijoen varrella tapahtuneesta sotilashistoriasta - tällä kertaa hiukan iittiläistä näkemystä tuoden ja esittäen pitkän aikajanan.

Kuvassa Sakari Viinikaisen takana näkyy kuva Perheniemessä sijaitsevasta Leirinmäen muistokivestä: 1790 ja sitä ennen Leirinmäkeä käytettiin Ruotsin armeijan  harjoituskenttänä ja leiriytymispaikkana. Esille tuli myös Hiidenvuori hämäläisenä linnavuorena ja tulimerkkien antopaikkana aina 1600-luvulle asti. Samoin korostui teiden merkitys sotilasmanöövereille: Salpausselkä sekä aikaisempi, ylinen tie Vuolenkosken ja Selänpää kautta. Kymijoen seutukunnat ovat olleet jatkuvien taisteluiden ja miehitysten näyttämönä. Varustuksia on historian aikana rakennettu sekä tarpeeseen että turhaan - tämä tuli esitelmässä ilmi. 
Viinikaisen esitelmän lopussa oltiin sitten vapaussodan tapahtumien kohdalla ja myös jatkosodan pommitusten muistoissa.

VUOSIKOKOUS 2012 VALITSI

Seuramme piti vuosikokouksensa lukiolla 19.4.2012. Kokous hyväksyi viime vuoden toiminnan ja taloudenpidon ja hyväksyi myös hallituksen ehdotukset tulevaksi toiminnaksi vuonna 2012. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Pentti Simonen, Miska Vainonen ja Mailis Alaharju. Entisistä erovuoroisista valittiin jatkamaan Pentti Toivanen ja Ritva Mäkelä-Kurtto. Muut hallituksen jäsenet ovat Ritva Lahti, Eeva Mäkinen, Tuula Heino ja Jaakko Helminen. Kokous valitsi hallituksen apureiksi asiantuntijajäsenet Marja Pullisen, Päivi Ronimus-Poukan ja Anja Tikkasen.

Kokouksen juohevan kulun varmisti puheenjohtajana toiminut Harri J. Heikkilä viemällä kokouksen läpi maailmanennätysajassa 28 minuttia. Mutta olihan jo ennen kokousta nautittu makeat kakkukahvit.

Eroaville ojennettiin kukkaset kiitossanojen kera. Tässä kuvassa Marja Pullinen kiittelee poismuuttavaa sihteeriämme, Anja Tikkasta.

Seuran hallitus oli koolla valmistelemassa vuosikokousta

Tässä kuvassa on osa seuran hallituksesta kokoontuneena Iitin kirjaston näyttelytilaan 28.3.2012. Ympärillä ovat esillä Riitti Liskin tekstiilinäyttelyn työt ja pöydällä edessä Alla Alievan teos A.J. Sjögrenistä.

UUSI TUTKIMUS SJÖGRENISTÄ VENÄJÄKSI

Vuoden 2011 lopulla AJS-seura sai tuoreita tuliaisia Kansalliskirjastosta, kun siellä työskentelevä entinen iittiläinen Pentti Niemimaa toi muhkean yli 900-sivuisen venäjänkielisen teoksen akateemikko A. M. (Mihailovits) Sjögrenistä Venäjän Kaukasian-tutkimuksen perustajana. Tekijä on maassaan tunnettu folkloristi ja tutkija Alla Alieva (s. 1935) Moskovan tiedeakatemian maailmankirjallisuuden instituutista.

Alla Alievan toimittaman laajan teoksen alkupuolella käsitellään AJS:n tutkimusmatkoja Kaukasiaan a Krimille (1835 – 1838) päiväkirjaotteiden ja kirjeenvaihdon perusteella: Sjögrenin kirjeitä akateemikoille Frähn ja Krug sekä Sjögrenin Kaukasiasta saamia kirjeitä (1839 – 1845).

Pääosan teoksesta muodostavat osseetin kielen tutkimuksiin, kielioppiin ja sanakirjatyöhön liittyvät tekstit alkuperäisiä käsinkirjoitettuja näytteitä myöten, satoja sivuja. Niihin kuuluu myös Sjögrenin tserkessiläis-kabardilaisen ystävän ja kielentutkimuksen harrastajan kapteeni Nogman jälkeenjääneet muistiinpanot kabardin kieliopista, jotka tämä oli tuonut Pietariin Suomensukuisten ja kaukasialaisten kielten akateemikon AJS:n tarkastettavaksi. (AJS kertoo omaelämäkerrassaan, jossa hän pahoittelee ystävänsä onnetonta kohtaloa: lämpimiltä seuduilta tullut Nogma sairastui ja menehtyi kylmänkosteassa Pietarissa.)

Kieltä taitamatonkin pystyy arvaamaan kirjan loppuosan 150sivulla painetun tekstin Sjögrenin ”Tutkijan tieni” –teokseksi (julkaistu suomeksi 1955). Käännöksen lopussa on lukijaa varten toistasataa selitystä ja viittausta sekä selvitys omaelämäkerran taustoista.

Teos löytyy Iitin kirjastosta, A. J. Sjögrenille varatusta kaapista.

A.J. Sjögrenin Seura esittää suuret kiitokset tutkija Alla Alievalle. Hän on omalta osaltaan tehnyt tunnetuksi akateemikko Anders Johan Mikaelson Sjögrenin elämäntyötä erityisesti osseetin kieliopin ja sanakirjan tekijänä.

AJS:n toisessa kansainvälisessä muistokonferenssissa 2006 käsiteltiin Venäjän vähemmistökansojen ja –kielten tutkimusta 1800-luvulla. Yhtenä luennoitsijana oli tutkija Pohjois-Ossetian Vladikaukasuksesta. Hän todisti havainnollisesti akateemikko Sjögrenin merkityksen ossetialaisille tänäkin päivänä näyttämällä kuvat Akateemikko Sjögrenin katukilvestä ja muotokuvasta yliopiston juhlasalin seinällä.