A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Kesäretkelle 2016

A.J.Sjögrenin seuran kesäretki  ”Nuori kotiopettaja A.J. Sjögren (1814) ja kirkkomaalari C.P. Elfström (1832) Vihtiin ja Nurmijärvelle lauantaina 13.8.2016. Kohteet: Nurmijärven kirkko ja C.P. Elfströmin 3-osainen triptyykki-alttaritaulu, Vihdin kirkko ja hautausmaa, Kotkaniemen kartanon pihapiiri ja arboretum sekä  lounas Grande Famigliassa. Vihti-asiantuntijana ja -oppaana toimii Kris-Tiina Valolahti. Lähtö Kausalan linja-autoasemalta klo 8 ja paluu klo 18 mennessä. Ilmoittautuminen 8.8.2016 mennessä ritva.lahti@pp.inet.fi   tai tekstiviestillä p. 040 8284 540 .

Vihdin kirkko:
Kivikirkko, päätytornillinen ristikirkko. Mäen laella sijaitseva vaaleaksi rapattu Vihdin tiilikirkko on kirkonkylän maisemallinen kiintopiste. Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue valkoisine puuristeineen kuuluu Suomen kauneimpiin.

Kirkko on pohjamuodoltaan päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Siihen kuuluvat myös länsilehterin kaiteessa olevat luterilaisia kirkonmiehiä esittävät maalaukset sekä etelänpuoleisessa ristivarressa olevan sakariston ja kuoriholvin koristemaalaukset, jotka ovat Bruno Tuukkasen tekemät. Kristuksen ylösnousemusta esittävä alttaritaulu on vuodelta 1846 ja sen on maalannut Berndt Godenhjelm.

Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Fanny Hiidenheimon ja Oravalan Hiidenheimon-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö. Sen katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936.

Nurmijärven kirkko:

Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Ristimäellä sijaitseva Nurmijärven puukirkko on muodoltaan tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko. Kirkon nykyasu on vuoden 1932 korjauksesta. Kirkon ristikeskuksen yllä on kattoratsastaja. Ristivarret ovat aumakattoiset. Kolmen sakaran päässä on matalampi eteishuone. Alttaritaulu on C.P. Elfströmin Taivaaseenastuminen vuodelta 1832. Aleksis Kiveen taulu teki suuren vaikutuksen ja hän kertoo siitä eräässä runossaan. Kirkkotekstiilit ovat Päikki Prihan suunnittelemat.