Seuran esite vuonna 2011
A.J. Sjögrenin Seura on perustettu 1991 tekemään tunnetuksi iittiläissyntyisen
- Anders Johan Sjögrenin (1794 -1855) elämäntyötä
- Pietarin tiedeakatemian akateemikkona ja
- aikansa kansainvälisesti tunnetuimpana suomensukuisten kansojen ja kielten tutkijana sekä
- vahvana vaikuttajana määriteltäessä suomalaisten kansallista identiteettiä mm. Lönnrotin Kalevalan syntyaikoihin.
Seura on järjestänyt yhteistyössä Kymenlaakson kesäyliopiston ja Iitin kunnan kanssa professori Michael Branchin johtamia kansainvälisiä ja kansallisia seminaareja merkkivuosina:
- Sjögrenin syntymän 200-vuotisjuhlavuonna 1994 (Identity and the Writing of National Histories in the North-East Baltic Region),
- uuden Kalevalan juhlavuonna 1999 (Kalevalainen kulttuuri, A. J. Sjögren ja perinnetutkimus),
- seuran 10-vuotispäivän juhlistamiseksi 2001 tutkijaseminaari aiheesta Sjögrenin julkistamaton jäämistö aikansa näkökulmasta ja sen merkitys nykytutkijoille,
- Michael Branchin johtama II kansainvälinen A. J. Sjögrenin muistokonferenssi Research and Identity, non-Russian Peoples in the Russian Empire 1800-1855 pidettiin Kouvolassa 14. – 17.6.2006. Alustajina oli puolensataa tiedemiestä ja tutkijaa 13:sta eri maasta Venäjän Siperiasta Yhdysvaltoihin. AJS-seura pystytti konferenssipaikalle näyttelyn taiteilija Pezoldin kansatieteellisistä kuvista Sjögrenin tutkimusmatkalta suomensukuisten liiviläisten pariin 1846. Liisa Alatalo oli valokuvannut alkuperäiset Venäjän Maantieteellisen seuran arkistossa 1998.
- Ja seuran 20-vuotisjuhlien aikana 2011 keskityttiin kuuntelemaan luentoja liiviläisaiheesta; A.J. Sjögren liivin kielen ja kulttuurin tutkijana sekä mitä liiviläisille sen jälkeen on tapahtunut.
Anders Johan Sjögrenin 200-vuotissyntymäpäivänä 8.5.1994 paljastettiin Iitin kirkolla suureen luonnonkiveen kiinnitetty akateemikkoa kuvaava pronssinen reliefi, jonka seura oli tilannut iittiläiseltä kuvanveistäjältä Osmi Nyströmiltä. Pitäjänsuutari Sjögrenin pojan syntymäkodin paikalla Sitikkalassa on muistokivi.
Seura on tehnyt lukuisia opinto- ja tutustumismatkoja A. J. Sjögrenin jalanjäljille: Pietariin ja sen tiedeakatemiaan; Tarton yliopistoon ja Latviaan Kuurinmaalle, jossa Sjögren ensimmäisenä tiedemiehenä 1846 tutki liiviläisten kieltä ja tapoja; kaksi kertaa Sjögrenin identifioimien vepsäläisten asuinalueille vepsäläisen Leo Baskinin johdolla. Loviisaan ja Porvooseen sekä Turkuun matkaamalla on seurattu nuoren Sjögrenin opintietä triviaalikoulusta lukion kautta Turun akatemiaan ennen hänen siirtymistään Pietariin. Myös Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta on löytynyt Sjögrenin jalanjälkiä hänen ensimmäisen pitkän tutkimusmatkansa alkuvuosilta 1824 - 25. Ja viimeisenä myös retki Laukon kartanoon.
A. J. Sjögrenin seura on perustamisestaan lähtien saanut tukeutua Lontoon yliopiston Itä-Euroopan osaston (School of Slavonic and East-European Studies) johtajana toimineen professori Michael Branchin aloitteellisuuteen ja asiantuntemukseen. Branchin oma väitöskirja Sjögrenistä on valmistunut jo 1960-luvulla ja 1990-luvulla hän on opastanut mm. Liisa Anttilan ja Ritva Kiimalainen-Stenbergin tutkimuksia, joita myös seura on tukenut. Branchilta on tulossa uusia tutkimuksia Sjögrenistä. Myös julkaisu vuoden 2006 konferenssin esitelmistä on ilmestynyt.
Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksella seuran toinen tutkijajäsen ja stipendiaatti, iittiläissyntyinen FM Päivi Laine (ent. Ronimus) viimeistelee väitöskirjaansa A .J. Sjögrenin urakehityksestä Pietarissa.
Seura on vuosien varrella jakanut stipendejä tukeakseen Sjögreniin liittyvää tutkimustoimintaa. Varoja on koottu pääasiassa jäsenmaksuilla, kesäkahvilatalkoilla ja lahjoituksilla. Myös Iitin yläasteen ja lukion oppilaita on kannustettu tutkijan tielle ja kirjoitelmien tekoon.
Vuonna 2002 on lähtenyt liikkeelle Helsingin yliopiston kirjaston myötävaikutuksella professori Branchin ideoima Sjögrenin liki 8000-sivuisen, pääasiassa ruotsiksi (1806 - 1855) kirjoitetun Ephemerider-päiväkirjan verkkoeditiohanke, jonka toteutuessa tutkijoilla on käytettävissä ainutlaatuinen alkuperäisaineisto hakemistoineen.
SJÖGRENISTÄ LÖYTYY TIETOA AJS-kotisivujen ja seuran 10- ja 20-vuotishistoriikkien lisäksi
Iitin kirjastosta
- Kansallisgalleria suuret suomalaiset I osa s. 222-225
- A.J. Sjögren: Tutkijan tieni
- Michael Branch: A.J. Sjögren Studies of the North
- Päivi Ronimus: Klientistä patroniksi - Anders Johan Sjögrenin urakehitys verkostojen Pietarissa 1820-1838 (pro gradu)
- Liisa Anttila: A. J. Sjögren - aikalaisemme menneisyydestä (AJS:n koulu- ja opiskeluvuosista)
- Ritva Kiimalainen-Stenberg: A. J. Sjögren - iittiläinen (elämästä Iitissä ja yhteydenpidosta Iittiin)
- AJS:n päiväkirja mikrofilmikopiona, 1820-luvun päiväkirjoja konekirjoitusversiona parin kolmen vuoden ajalta (ruotsiksi)
- Michael Branch (toim.): National History and Identity (vuoden 1994 kansainvälisen Sjögren-konferenssin esitelmistä)
- Michel Branch (toim.): Defining Self, Essays on emergent identities in Russia Seventeenth to Nineteenth Centuries
- venäjäksi, Alla Alieva (toim.): A. Sjögren Kaukasian tutkimuksen perustajana, Moskova 2010
Kirjastossa on mahdollisuus tutustua seuraaviin opinnäytteisiin:
- Päivi Ronimus: Kohti tasavertaisuutta, Elias Lönnrotin ja Anders Johan Sjögrenin suhde vuodesta 1841 vuoteen 1848 sekä Päivi Ronimus: A .J. Sjögren M. A. Castrenin opastajana ja tiennäyttäjänä 1841-44
A. J. Sjögrenin seuran kotisivuille on liitetty Päivi Laineen toimittama Sjögrenin ja Elias Lönnrotin ruotsinkielinen kirjeenvaihto 1840-luvulta. Samoin sinne on liitetty tri M. Branchin luentoja Sjögrenistä.
A. J. SJÖGRENIN SEURAN YHDYSHENKILÖITÄ:
Marja Pullinen 040 734 9167 marja.pullinen@gmail.com
Jaakko Helminen (pj) jaakko.o.helminen@gmail.com
Matkapuhelin: 045 279 4328
Jaakko Helminen (pj) jaakko.o.helminen@gmail.com
Matkapuhelin: 045 279 4328
Seuran jäsenmaksu on henkilöjäseniltä 10 euroa, yhteisöjäseniltä 35 euroa ja ainaisjäseniltä 70 euroa.
