A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

perjantai 14. syyskuuta 2012

Loviisan retken tapahtumat



Syyskuun ensimmäisenä päivänä seuramme retki Loviisaan toteutui. Mukana oli iloinen 36 henkilöä käsittävä joukko seuran jäseniä ja ystäviä.
Tärkeä kohteemme oli Malmgårdin suuri linna - elämys jo ulkoapäin. Saimme esittelykierroksen linnan sisälle oppaanamme kreivi Johan Creutz. 
Kuvassa Marja Pullinen juttelee kreivin kanssa.
Malmgårdin kartano on 1614 vuodesta lähtien kuulunut Creutz -suvulle. Linna on tyyliltään hollantilaista uusrenessanssia, arkkitehti F. A. Sjöströmin piirtämä ja peräisin 1880-luvulta. Erityisen komea on ritarisali maalauksineen.
Makoisat kahvit nautimme karjakon tuvan kahvilassa ja ostokset teimme kartanon maatilapuodissa.

Malmgårdista matkasimme Loviisaan kuunnellen Marjan selostusta A. J. Sjögrenin kouluunlähdöstä 1803; Loviisan triviaalikoulun opetuskieli ruotsi oli Sjögrenille aluksi vaikeaa. Yksityisopetus oli hänelle tarpeen. Loviisan triviaalikoulun tarkka sijainti ei ole käynyt selväksi.

Helmikuussa 1808 venäläiset hyökkäsivät Ahvenkoskelta marssien Loviisaan. Samanaikaisesti ruotsalaiset perääntyivät Porvoota kohden. Koulunkäynti keskeytettiin, mutta Sjögren jäi silti Loviisaan. 1809 Sjögren pyrki Porvoon lukioon. Matematiikka oli hänelle vaikea aine. Sodan aikana pojat leikkivät sotaleikkejä tönien, heitellen lumipalloja ja käyttäen seipäitä toisiaan vastaan. Sjögren sai seipäästä iskun silmäänsä, mutta toipui siitä.

Sjögrenin kuolinpäivänä 18.1.1855 tuli tuhosi Loviisan kirkon, joka sijaitsi nykyisen Zilton -hotellin paikalla. Uusi kirkko rakennettiin vanhan Kuninkaantien laitaan punatiilistä. Retkellämme kaupungissa tutustuimme Loviisan Esplanadin entiseen ja nykyiseen rakennuskantaan Mikko Teerenhovin kirjan ”Loviisan Esplanadi” antamien tietojen pohjalta.

Viimeinen etappi oli Pernajan Pyhän Mikaelin kirkko, jonne lähdimme Styrbordin makoisan aterian jälkeen. Kirkon meille esitteli ripeästi suntio Katariina Junger-Sunden. Kirkko on rakennettu 1430 - 1440. Tyyli on ollut yleinen Suomessa ja Ruotsissa. Kirkossa on kaksi pilaririviä, jotka jakavat kirkon kolmeen laivaan. Pääalttarissa on tähtiholvi.  Kirkon vanhin osa on sakaristo 1410 -luvulta, asehuone on 1450 -luvulta. Rakentajan nimeä ei tiedetä, mutta puhutaan Pernajan rakentajasta.  Sama rakentaja on tehnyt myös Pyhtään, Sipoon, Porvoon ja Vehkalahden kirkkojen tähtiholvit. Kattomaalaukset ovat alkuperäisiä, niitä on vuoroin kalkittu piiloon, vuoroin haettu esiin kalkin alta. Vanhin esine on kasteallas 1200 -luvulta. Mikael Agricola lienee kastettu siinä. Altaassa on 5 pyöreää kiveä, jotka lämmitettiin ja laitettiin veteen lämmön tuojaksi. Asehuoneen kupariarkussa on ollut 1500 -luvulla haudattu amiraali Ernst Worms.  Pernajan kirkko on niitä vanhoja kirkkoja, joissa harrastettiin menneinä aikoina lattian alle hautaamista. Vuonna 1938 peräti 300 hautaa poistettiin lattian alta kirkkomaahan. Sakariston oven puoleisella seinällä on Jacob Creutzin äidin ja isän sukuvaakunat 4 polvessa ja Lorenz Creutzin sukuvaakunat; näitä käytettiin surusaatoissa lippujen kera.  Saarnastuoli on vuodelta 1652, Lorenz Habermann tekijänä. Saman tekijän saarnastuoleja on Pyhtään ja Elimäen kirkoissa. 
Saarnastuolissa on aurinko ja soittavat enkelit, tekijänä Gustaf Serlachius. Purjelaiva katossa on 60 vuoden takaa Sarvisalosta. Kuparikruunu on Jacob Forssellilta. Kirkko on hyvin vaikuttava!

Loppumatkan teimme pitkin vanhaa Loviisan tieväylää, jota myös Sjögren asteli kotimatkoillaan kotikonnuille Iittiin päin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti