Syyskuun ensimmäisenä päivänä
seuramme retki Loviisaan toteutui. Mukana oli iloinen 36 henkilöä käsittävä joukko
seuran jäseniä ja ystäviä.
Tärkeä kohteemme oli Malmgårdin
suuri linna - elämys jo ulkoapäin. Saimme esittelykierroksen linnan sisälle oppaanamme
kreivi Johan Creutz.
Kuvassa Marja Pullinen juttelee kreivin kanssa.
Malmgårdin kartano on 1614 vuodesta lähtien kuulunut Creutz -suvulle. Linna on tyyliltään hollantilaista uusrenessanssia, arkkitehti F. A. Sjöströmin piirtämä ja peräisin 1880-luvulta. Erityisen komea on ritarisali maalauksineen.
Kuvassa Marja Pullinen juttelee kreivin kanssa.
Malmgårdin kartano on 1614 vuodesta lähtien kuulunut Creutz -suvulle. Linna on tyyliltään hollantilaista uusrenessanssia, arkkitehti F. A. Sjöströmin piirtämä ja peräisin 1880-luvulta. Erityisen komea on ritarisali maalauksineen.
Makoisat kahvit nautimme
karjakon tuvan kahvilassa ja ostokset teimme kartanon maatilapuodissa.
(linkki Malmgårdin kartanoon)
Malmgårdista matkasimme Loviisaan
kuunnellen Marjan selostusta A. J. Sjögrenin kouluunlähdöstä 1803; Loviisan
triviaalikoulun opetuskieli ruotsi oli Sjögrenille aluksi vaikeaa. Yksityisopetus
oli hänelle tarpeen. Loviisan triviaalikoulun tarkka sijainti ei ole käynyt
selväksi.
Helmikuussa 1808 venäläiset hyökkäsivät
Ahvenkoskelta marssien Loviisaan. Samanaikaisesti ruotsalaiset perääntyivät
Porvoota kohden. Koulunkäynti keskeytettiin, mutta Sjögren jäi silti Loviisaan.
1809 Sjögren pyrki Porvoon lukioon. Matematiikka oli hänelle vaikea aine. Sodan
aikana pojat leikkivät sotaleikkejä tönien, heitellen lumipalloja ja käyttäen
seipäitä toisiaan vastaan. Sjögren sai seipäästä iskun silmäänsä, mutta toipui
siitä.
Sjögrenin kuolinpäivänä
18.1.1855 tuli tuhosi Loviisan kirkon, joka sijaitsi nykyisen Zilton -hotellin
paikalla. Uusi kirkko rakennettiin vanhan Kuninkaantien laitaan punatiilistä. Retkellämme
kaupungissa tutustuimme Loviisan Esplanadin entiseen ja nykyiseen
rakennuskantaan Mikko Teerenhovin kirjan ”Loviisan Esplanadi” antamien
tietojen pohjalta.
(linkki Loviisan Esplanadille)
Viimeinen etappi oli Pernajan
Pyhän Mikaelin kirkko, jonne lähdimme Styrbordin makoisan aterian jälkeen.
Kirkon meille esitteli ripeästi suntio Katariina Junger-Sunden. Kirkko on
rakennettu 1430 - 1440. Tyyli on ollut yleinen Suomessa ja Ruotsissa. Kirkossa
on kaksi pilaririviä, jotka jakavat kirkon kolmeen laivaan. Pääalttarissa on
tähtiholvi. Kirkon vanhin osa on
sakaristo 1410 -luvulta, asehuone on 1450 -luvulta. Rakentajan nimeä ei
tiedetä, mutta puhutaan Pernajan rakentajasta.
Sama rakentaja on tehnyt myös Pyhtään, Sipoon, Porvoon ja Vehkalahden
kirkkojen tähtiholvit. Kattomaalaukset ovat alkuperäisiä, niitä on vuoroin
kalkittu piiloon, vuoroin haettu esiin kalkin alta. Vanhin esine on kasteallas
1200 -luvulta. Mikael Agricola lienee kastettu siinä. Altaassa on 5 pyöreää
kiveä, jotka lämmitettiin ja laitettiin veteen lämmön tuojaksi. Asehuoneen
kupariarkussa on ollut 1500 -luvulla haudattu amiraali Ernst Worms. Pernajan kirkko on niitä vanhoja kirkkoja,
joissa harrastettiin menneinä aikoina lattian alle hautaamista. Vuonna 1938
peräti 300 hautaa poistettiin lattian alta kirkkomaahan. Sakariston oven
puoleisella seinällä on Jacob Creutzin äidin ja isän sukuvaakunat 4 polvessa ja
Lorenz Creutzin sukuvaakunat; näitä käytettiin surusaatoissa lippujen kera. Saarnastuoli on vuodelta 1652, Lorenz
Habermann tekijänä. Saman tekijän saarnastuoleja on Pyhtään ja Elimäen
kirkoissa.
Saarnastuolissa on aurinko ja soittavat enkelit, tekijänä Gustaf Serlachius. Purjelaiva katossa on 60 vuoden takaa Sarvisalosta. Kuparikruunu on Jacob Forssellilta. Kirkko on hyvin vaikuttava!
Saarnastuolissa on aurinko ja soittavat enkelit, tekijänä Gustaf Serlachius. Purjelaiva katossa on 60 vuoden takaa Sarvisalosta. Kuparikruunu on Jacob Forssellilta. Kirkko on hyvin vaikuttava!
Loppumatkan teimme pitkin vanhaa
Loviisan tieväylää, jota myös Sjögren asteli kotimatkoillaan kotikonnuille Iittiin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti