A.J. Sjögren oli uranuurtaja liivin kielen ja kulttuurin tutkimuksessa. Tänä vuonna juhlitaan perustutkimuksen 150-vuotista ikään, koskapa vuonna 1861 julkaistiin Sjögrenin ja Widemannin kokoelmiin perustuva liivin sanakirja. Tässä on tekstiä lisää asiasta: linkki kirjoitukseen, jossa Leena Pajula kertoo tästä historiasta kielentutkimuksen ja liivin kielen myöhempien vaiheiden kannalta mm. näin:
"Vaikka tutkijoiden yhteydet liiviläisiin olivat sotien luoman sekasorron takia katkenneet, liivistä oli ehtinyt jo tulla melko hyvin tutkittu kieli suomalais-ugrilaisten kielten joukossa (Vääri 1995: 134, 137). Ansio tästä lankeaa A. J. Sjögrenille (1794–1855) ja F. J. Wiedemannille (1805–87), joista edellinen teki kaksi tutkimusmatkaa liiviläisten luo. Näistä ensimmäinen (1846) ulottui Kuurinmaan lisäksi Liivinmaalle Salatsiin, jossa Sjögren vielä tapasi 22 liivin puhujaa. Jälkimmäisellä matkalla (1852) Sjögren kartoitti tilannetta vain Kuurinmaalla, missä hän muun muassa laski alueen liivin taitajien lukumääräksi 2324. Sjögrenin kuoltua hänen aineistonsa toimittaminen tuli F. J. Wiedemannin tehtäväksi. Tämä täydensi materiaalia omalla keruumatkallaan, ja tuloksena julkaistiin vuonna 1861 liivin kielen kielioppi ja sanakirja." Tämä Leena Pajulan teksti on julkaistu (sivut 61 - 72) Oulun yliopiston sarjassa Studia humaniora ouluensia 2: Hannakaisa Holmi ja Helena Sulkala: Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrannalle, Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti VI (2006).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti