Elfströmin maalaama alttaritaulu on lähtenyt Iitistä kohti Heinäveden Valamoa. Konservointi tehdään Valamossa.
Taulun lähtötoimia museolla olivat seuraamassa Iitin seurakunnan, Iitin kunnan sekä Sjögrenin Seuran edustajat. Seura haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet asian etenemisessä.
A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI
A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI
maanantai 5. syyskuuta 2016
maanantai 8. elokuuta 2016
Kesäretki on peruttu, muuttuu syysretkeksi
Vähäisten ilmoittautumistan takia kesäretki (la 13.8.) on peruttu. Syksymmällä yritetään uudelleen.
perjantai 22. heinäkuuta 2016
Kesäretkelle 2016
A.J.Sjögrenin seuran kesäretki ”Nuori kotiopettaja A.J. Sjögren (1814) ja kirkkomaalari C.P. Elfström (1832)” Vihtiin ja Nurmijärvelle lauantaina 13.8.2016. Kohteet: Nurmijärven kirkko ja C.P. Elfströmin 3-osainen triptyykki-alttaritaulu, Vihdin kirkko ja hautausmaa, Kotkaniemen kartanon pihapiiri ja arboretum sekä lounas Grande Famigliassa. Vihti-asiantuntijana ja -oppaana toimii Kris-Tiina Valolahti. Lähtö Kausalan linja-autoasemalta klo 8 ja paluu klo 18 mennessä. Ilmoittautuminen 8.8.2016 mennessä ritva.lahti@pp.inet.fi tai tekstiviestillä p. 040 8284 540 .
Vihdin kirkko:
Kivikirkko, päätytornillinen ristikirkko. Mäen laella sijaitseva vaaleaksi rapattu Vihdin tiilikirkko on kirkonkylän maisemallinen kiintopiste. Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue valkoisine puuristeineen kuuluu Suomen kauneimpiin.
Kirkko on pohjamuodoltaan päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Siihen kuuluvat myös länsilehterin kaiteessa olevat luterilaisia kirkonmiehiä esittävät maalaukset sekä etelänpuoleisessa ristivarressa olevan sakariston ja kuoriholvin koristemaalaukset, jotka ovat Bruno Tuukkasen tekemät. Kristuksen ylösnousemusta esittävä alttaritaulu on vuodelta 1846 ja sen on maalannut Berndt Godenhjelm.
Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Fanny Hiidenheimon ja Oravalan Hiidenheimon-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö. Sen katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936.
Kirkko on pohjamuodoltaan päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Siihen kuuluvat myös länsilehterin kaiteessa olevat luterilaisia kirkonmiehiä esittävät maalaukset sekä etelänpuoleisessa ristivarressa olevan sakariston ja kuoriholvin koristemaalaukset, jotka ovat Bruno Tuukkasen tekemät. Kristuksen ylösnousemusta esittävä alttaritaulu on vuodelta 1846 ja sen on maalannut Berndt Godenhjelm.
Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Fanny Hiidenheimon ja Oravalan Hiidenheimon-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö. Sen katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936.
Nurmijärven kirkko:
Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Ristimäellä sijaitseva Nurmijärven puukirkko on muodoltaan tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko. Kirkon nykyasu on vuoden 1932 korjauksesta. Kirkon ristikeskuksen yllä on kattoratsastaja. Ristivarret ovat aumakattoiset. Kolmen sakaran päässä on matalampi eteishuone. Alttaritaulu on C.P. Elfströmin Taivaaseenastuminen vuodelta 1832. Aleksis Kiveen taulu teki suuren vaikutuksen ja hän kertoo siitä eräässä runossaan. Kirkkotekstiilit ovat Päikki Prihan suunnittelemat.
maanantai 2. toukokuuta 2016
Esitelmä kevätkokouksessa 2016
Esitelmässään
20.4.2016 Iitin paikannimistä Ilmari Kosonen esitti näkemyksen,
että ruotsinkieliset alkusanat voivat olla joidenkin nykyisten
nimien pohjalla. Ruotsin vallan aikana, jolloin nimistö on
vakiintunut, Kaakkois-Suomi ja Kymijoen seudut olivat Ruotsille hyvin
tärkeitä – nimiä kannatti karttoihin laatia. Kososen mielestä
monesti nimen perusteena oli luonnon antama näkymä. Esimerkkeinä
Iitti – id, skandinaavien ´koskireitti´
Mankala
– manke, ruotsin ´harja, harju´
Taasia
– das, dås, skandinaavinen ´kukkula´
Sonnanjärvi
– sand, ”sånn”, ruotsin ´hiekka´
Muiden
varhaisempien kielten vaikutusta Kosonen näki mm. seuraavissa
nimissä:
Teuroinen
– tjeures, saamen ´saukko´
Konnivesi
– kond, kantasuomen ´karu maa´
Honninmäki
– honn, kantasuomen íkipetäjä´
Kuukso
– kuukkeli
keskiviikko 13. huhtikuuta 2016
Vuosikokous ja esitelmä 20.4.2016
A.J. Sjögrenin
seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Iitin lukion
tiloissa ke 20.4.2016 klo 18.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen
määräämät asiat: vuoden 2015 toimintakertomus ja tilit sekä
alkaneen vuoden 2016 toimintasuunnitelma, talousarvio ja
henkilövalinnat hallitukseen. Ennen varsinaista kokousta, alkaen
kello 17.30, nautitaan kakkukahvit. Vuosikokouksen yhteydessä
esitelmöi tietokirjailija ja metsänhoitaja Ilmari Kosonen aiheesta
”Mistä Iitin paikannimet tulevat?” Tervetuloa!
Siivoustalkoot 9.5.
Maanantaina 9.5.2016 pidämme siivoustalkoot Iitin Kirkonkylällä klo 16 alkaen. Siivoamme Sjögrenin nimikkopuistoa ja kukitamme muistokiven. A.J. Sjögrenin syntymäpäivähän on 8.5., joten sen muistoksi nämä keväiset touhut.
Talkoiden jälkeen on osallistujille kahvit kylätalossa. Samoihin aikoihin kukitetaan myös Sjögrenin synnyinpaikan muistomerkki Sitikkalassa.
Toimintaan on tulossa kesäretki ja syksyn luentotilaisuus; niistä tiedotetaan myöhemmin.
Jäsenmaksut 2016
A.J. Sjögrenin
seura ry:n vuosikokous 16.4.2015 päätti jäsenmaksuksi
henkilöjäseneltä 20 €/v, yhteisöjäseneltä 45 €/v ja
ainaisjäseneltä kertamaksuna 100 €. Tämän vuoden Jäsenmaksu, jonka eräpäivä
on 20.5.2016, pyydetään maksamaan OP:n tilille: FI 92 5069 0140
0370 00 (huomaa uusi pankkiyhteys!), VIITENUMERO 5555.
Tervetuloa mukaan toimintaan! Toivomme, että saamme mahdollisimman monelta jäseneltä
sähköpostiosoitteen, jonka voi lähettää seuran jäsenrekisterin ylläpitäjälle, Mirja Helinevalle
sähköpostiosoitteeseen: mirja@tilipaulia.fi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


