A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Liivin kieli ja kulttuuri Tuglas-seurassa vuonna 2011

Liivin kieli ja kulttuuri ovat keskiössä tänä vuonna 2011 Tuglas-seurassa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisen liivin kielen kieliopin ja sanakirjan julkaisemisesta. A.J. Sjögrenin ja F.J. Wiedemannin julkaisema kirja ilmestyi Pietarissa. Teosta on luonnehdittu suurteokseksi, koska se sisältää lisänä kokoelman kansanrunoutta, kaunokirjallisuutta ja hengellisiä tekstejä. Tässä on linkki Tuglas-seuran sivulle, jossa asiasta kerrotaan lähemmin. A.J. Sjögren teki tutkimusmatkan Latvian Liivinmaalle ja Kuurinmaalle 1846 yhdessä taiteilija Pezoldin kanssa.

perjantai 25. helmikuuta 2011

Seuran vuosikokous tulee keväälle 2011

Seuran hallitus oli koolla 16.2.2011  ja silloin päätettiin, että vuosikokous kutsutaan lukiolle  huhtikuun 28. päiväksi klo 18.
Tänä vuonna seuramme täyttää 20 vuotta. Sen tiimoilta tulee olemaan muutamia pieniä juhlallisuuksia tässä vuoden mittaan. Syksylle tulee huomattava esitelmätilaisuus. 
Lisäksi tiedoksi kaikille ystäville ja jäsenille, että  kesäkahvilavuoromme  tulee olemaan pe - su 26. - 28.8.2011. Tämähän on varainkeruumme tärkein tapaus, joten mukaan vaan talkoisiin.
Seuraava hallituksen kokous on suunniteltu olevan pe 25.3.2011  klo 16  kirjastossa.

perjantai 26. marraskuuta 2010

Sjögrenin kotikylä aikamatkalaisille

Seuramme järjestämä esitelmätilaisuus 25.11.2010 sai yllättävän hyvän vastaanoton. Tohtori, tutkija Kari-Matti Piilahden esitelmää saapui kuulemaan peräti 43 kiinnostunutta kuulijaa.
 Kari-Matti Piilahti kertoi Sitikkalasta ja Kirkonkylästä 1800-luvun alussa. Kuulimme elinkeinoista, varallisuudesta ja yleensä elämän menosta; kuinka naitiin naapurista, yritettiin pärjätä kaskiviljelyllä ja muutamalla lehmällä. Harva osasti lukea ja kirjoittaa. 
Piilahti oli ilmeisen innostunut A.J. Sjögrenin elämäkerrasta "Tutkijan tieni" sekä päiväkirjamerkinnöistä, varsinkin juuri 1800-luvun alusta, kun  Sjögren oli koulupoika.
Kirjaston lukusali tuli ääriään myöten täyteen kuulijoita. Lyhennelmä esitelmästä (Piilahden luentopohja ja A.T:n kirjoittamana lyhennelmä)  on tässä blogissa sivulla, jonka nimi on "Kuka A.J. Sjögren ?". Etsi ylhäältä Sjögrenin kuvan alta painiketta ja paina!

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Esitelmätilaisuus marraskuussa 2010

Seuramme järjestää yleisölle esitelmätilaisuuden torstaina 25. marraskuuta 2010  Iitin kirjastossa Kausalassa klo 18. Esitelmän pitäjänä on tällä kertaa tohtori, tutkija Kari-Matti Piilahti. Hän kertoo Iitin kylistä, keskittyen ehkä Sitikkalaan ja Kirkonkylään, menneinä aikoina ja erityisesti A.J. Sjögrenin elinaikana. 
Tilaisuudessa tarjotaan maukkaat kakkukahvit. Ei pääsymaksuja.  Tervetuloa!

perjantai 24. syyskuuta 2010

Tuleva marraskuun esitelmätilaisuus

Alustava tieto: perinteinen syksyn esitelmätilaisuus on tänä vuonna marraskuun 25. pnä, torstaina, klo 18 Iitin kirjastossa. Silloin kuulemme tutkija Kari-Matti Piilahden esitelmän.

sunnuntai 29. elokuuta 2010

Laukon retki

Meitä oli parikymmentä seuran jäsentä ja ystävää, jotka retkeilimme lauantaina 28.8. Pirkanmaalla. Pääkohteemme oli Laukon kartano Vesijärvellä.
Ensin kuitenkin käytiin lounaalla Lempäälän puolella kauniissa Hakkarin lounaspaikassa. Sitä ennen olimme ottaneet kyytiimme Päivi Ronimus-Poukan, joka kertoi meille mielenkiintoisia asioita Pirkanmaalta. Päivi on Sjögren-tutkijana seuramme hallituksen asiantuntijajäsen. Hän osasi kertoa seudun historiasta ja nähtävyyksistä, koska hän on nyt tullut olleeksi Tampereella useita vuosia. Vesilahti taas on tullut hänelle tutuksi miehensä suvun kautta.

Sitten matkasimme Laukkoon läpi kumpuilevan ja viljavan Hämeen maaseudun. Laukossa saimme asiantuntevan ja innostavan opastuksen Liisa Lagerstamilta. Kuulimme kartanon ja sen esineistön vaiheista aina keskiajalta nykypäivään asti. A. J. Sjögren vieraili Laukossa saamassa parannusta silmäsairauteensa 1830-luvulla, kun Laukon omistajana oli etevä lääketieteen professori Johan Agapetus Törngren. Silloin Laukko oli muutenkin merkittävä paikka suomalaisen identiteetin synnyn kannalta: Elias Lönnrot sai merkittävää tukea kartanon omistajaperheeltä kootessaan Kalevalaa. Lönnrot teki Laukossa paljon kirjallisia töitä, Laukko oli hänelle melkeinpä "tutkimusresidenssi". Lönnrot jopa päiväsi Kalevalan esipuheensa Laukossa 1849. Lönnrot ja Sjögren olivat kirjeyhteydessä molempien pohdiskellessa näitä kalevalaisia kysymyksiä. Kirjeenvaihdosta löydät enemmän tietoa A.J. Sjögrenin kotisivuilta.  Linkki mielenkiintoiseen Laukko-tietouteen: Eva Törngrenin merkitykseen.
Saimme nähdä kartanon näyttelyn sekä eri huoneiden taulut, huonekalut ja esineistön - ja päälle vielä diaesityksen, joka kertoi kartanon historiasta valaisevasti. Vielä saimme nauttia kartanon kahvitarjoilusta, jossa oli mukan mm. erittäin maistuva juustokakku ja herkullinen tryffelisuklaa-namu.
Päivämme lopuksi matkasimme Vesilahden kirkonkylän läpi Tampereelle, jossa ihailimme Hatanpään kartanon ruusutarhaa. Siellä olikin vielä useita loistavia ja eri värisiä ruusuja kukassaan. Sade ei päässyt meitä retkellämme haittaamaan, sillä vasta kotimatkalla alkoi vihmoa vettä linja-auton etulasiin.

tiistai 10. elokuuta 2010

Oltiin kesäkahvilassa

Seuramme varainhankinta vahvistui jälleen, kun olimme talkoolaisten kanssa kesäkahvilan tiskin takana kolme päivää. Asiakkaita kävi ihan rivakasti - yli 800 henkilöä saatiin merkittyä ylös. Olimme varanneet yllätyspusseja noin 140 kappaletta: ne kaikki menivät kaupaksi ennen kuin kello oli 18 lyönyt sunnuntaina! Todella hyvä suoritus.
Pullat ja paakelsit riittivät nekin. Hyvä tuotto on tulossa vuokranmaksun ja tarvikemaksujen jälkeen.