Elfström-näyttely ja esitelmä 15.11.2016

Iitin kirjastossa ja sen Kirmo-salissa tapahtuu nyt marraskuussa seuraavaakin:
Ti 15.11.2016    Taidehistorian professori Heikki Hanka avaa näyttelyn ja luennoi taidemaalari C.P. Elfströmistä ja hänen merkityksestään kansanomaisen kirkkotaiteen edustajana. Elfström  (1774 - 1839) on maalannut useita alttaritauluja ja myös Iitin kirkon vanhan alttaritaulun sekä apostolien kuvat. Professori Hanka esittelee myös muita näyttelyssä olevian kuvia Elfströmin kirkkomaalauksista. 
Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 17.30. Avaus ja luento alkavat klo 18. Tilaisuus on kaikille avoin.
Näyttely on Kirmossa (Iitin kirjastossa) 15. - 30.11.2016  kirjaston aukioloaikoina.
Tervetuloa avajaisiin sekä näyttelyä katsomaan. Tilaisuuden järjestää A.J. Sjögrenin Seura yhdessä kirjaston kanssa.

Teatteriretki joulukuussaa 2016

Kansallisteatterissa esitetään päivänäytöksenä Shakespearen Rikhard III lauantaina 10.12. Silloinpa retki vie meidät sinne;  ennakkoilmoittautumisia nyt tekstarilla numeroon 040 521 0261 tai sähköpostilla  liisa.mk.alatalo @ outlook.com  viimeistään 8.11.  Retken hinta ja aikataulu tarkentuu sitten, kun lähtijämäärä on tiedossa.

Syysretki Vihtiin 29.10.2016

Yhdistyksemme järjestää syksyn retken lauantaina 29. lokakuuta Vihtiin ja Nurmijärvelle nuoren kotiopettajan A.J.Sjögrenin (1814) ja kirkkomaalari C.P. Elfströmin (1832) jalanjäljille. Oppaanamme on Kris-Tiina Valolahti. Lähtö kello 8.30 Kausalan linja-autoasemalta, paluu noin kello 18.  Ilmoittautumiset  ritva.lahti@pp.inet.fi tai tekstiviestillä /puh. 040 8284540. Huomaa, että matka ja lounas maksetaan bussissa käteisellä. Hinta-arvio etukäteen 50 e. Mahdolliset matkakahvit kunkin omaan piikkiin.

Ohjelma:

8.30 Lähtö bussilla Kausalan linja-autoasemalta

10.00 Nurmijärven kirkko. Elfströmin triptyykki-alttaritaulu

11.00 Vihdin kirkko ja kirkonkylä

13.00 Lounas  1904 valmistuneessa taiteilijoiden virkistyskoti Päivölässä . Talon esittely.

15.00 Kotkaniemen Kartanon puisto ja ympäristö

18.00   Paluu Kausalaan

Tässä muutama ennakkokuva kiinnostuksemme kohteista:

Elfströmin alttaritaulu konservointiin

Elfströmin maalaama alttaritaulu on lähtenyt Iitistä kohti Heinäveden Valamoa. Konservointi tehdään Valamossa.

Taulun lähtötoimia museolla olivat seuraamassa Iitin seurakunnan, Iitin kunnan sekä Sjögrenin Seuran edustajat. Seura haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet asian etenemisessä.

Kesäretki on peruttu, muuttuu syysretkeksi

Vähäisten ilmoittautumistan takia kesäretki (la 13.8.) on peruttu. Syksymmällä yritetään uudelleen.

Kesäretkelle 2016

A.J.Sjögrenin seuran kesäretki  ”Nuori kotiopettaja A.J. Sjögren (1814) ja kirkkomaalari C.P. Elfström (1832)” Vihtiin ja Nurmijärvelle lauantaina 13.8.2016. Kohteet: Nurmijärven kirkko ja C.P. Elfströmin 3-osainen triptyykki-alttaritaulu, Vihdin kirkko ja hautausmaa, Kotkaniemen kartanon pihapiiri ja arboretum sekä  lounas Grande Famigliassa. Vihti-asiantuntijana ja -oppaana toimii Kris-Tiina Valolahti. Lähtö Kausalan linja-autoasemalta klo 8 ja paluu klo 18 mennessä. Ilmoittautuminen 8.8.2016 mennessä ritva.lahti@pp.inet.fi   tai tekstiviestillä p. 040 8284 540 .

Vihdin kirkko:

Kivikirkko, päätytornillinen ristikirkko. Mäen laella sijaitseva vaaleaksi rapattu Vihdin tiilikirkko on kirkonkylän maisemallinen kiintopiste. Kirkonmäellä oleva sankarihauta-alue valkoisine puuristeineen kuuluu Suomen kauneimpiin.

Kirkko on pohjamuodoltaan päätytornillinen erivartinen ristikirkko, jonka kuoriosa on kolmitaitteinen. Tornin empiretyylinen huippu on kahdeksankulmainen. Kirkkosalia kattaa laakea tynnyriholvi. Kiinteä sisustus edustaa yleisilmeeltään 1920-luvun klassismia. Siihen kuuluvat myös länsilehterin kaiteessa olevat luterilaisia kirkonmiehiä esittävät maalaukset sekä etelänpuoleisessa ristivarressa olevan sakariston ja kuoriholvin koristemaalaukset, jotka ovat Bruno Tuukkasen tekemät. Kristuksen ylösnousemusta esittävä alttaritaulu on vuodelta 1846 ja sen on maalannut Berndt Godenhjelm.

Kirkkotarhan lounaisreunassa on kaksi muurattua maanalaista hautaholvia 1790-luvulta. Fanny Hiidenheimon ja Oravalan Hiidenheimon-suvun hautamuistomerkki vuodelta 1930 on arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema katettu pylväistö. Sen katossa olevat freskomaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut koristetaiteilija Antti Salmenlinna 1936.

Nurmijärven kirkko:

Puukirkko, tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Ristimäellä sijaitseva Nurmijärven puukirkko on muodoltaan tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko. Kirkon nykyasu on vuoden 1932 korjauksesta. Kirkon ristikeskuksen yllä on kattoratsastaja. Ristivarret ovat aumakattoiset. Kolmen sakaran päässä on matalampi eteishuone. Alttaritaulu on C.P. Elfströmin Taivaaseenastuminen vuodelta 1832. Aleksis Kiveen taulu teki suuren vaikutuksen ja hän kertoo siitä eräässä runossaan. Kirkkotekstiilit ovat Päikki Prihan suunnittelemat.

Esitelmä kevätkokouksessa 2016

Esitelmässään 20.4.2016 Iitin paikannimistä Ilmari Kosonen esitti näkemyksen, että ruotsinkieliset alkusanat voivat olla joidenkin nykyisten nimien pohjalla. Ruotsin vallan aikana, jolloin nimistö on vakiintunut, Kaakkois-Suomi ja Kymijoen seudut olivat Ruotsille hyvin tärkeitä – nimiä kannatti karttoihin laatia. Kososen mielestä monesti nimen perusteena oli luonnon antama näkymä. Esimerkkeinä Iitti – id, skandinaavien ´koskireitti´

Mankala – manke, ruotsin ´harja, harju´

Taasia – das, dås, skandinaavinen ´kukkula´

Sonnanjärvi – sand, ”sånn”, ruotsin ´hiekka´

Muiden varhaisempien kielten vaikutusta Kosonen näki mm. seuraavissa nimissä:

Teuroinen – tjeures, saamen ´saukko´

Konnivesi – kond, kantasuomen ´karu maa´

Honninmäki – honn, kantasuomen íkipetäjä´

Kuukso – kuukkeli

Sääsniemi – kalamerta, viron ja slaavin ´sääs´