Loviisan retken tapahtumat

Syyskuun ensimmäisenä päivänä seuramme retki Loviisaan toteutui. Mukana oli iloinen 36 henkilöä käsittävä joukko seuran jäseniä ja ystäviä.

Tärkeä kohteemme oli Malmgårdin suuri linna - elämys jo ulkoapäin. Saimme esittelykierroksen linnan sisälle oppaanamme kreivi Johan Creutz. 

Kuvassa Marja Pullinen juttelee kreivin kanssa.
Malmgårdin kartano on 1614 vuodesta lähtien kuulunut Creutz -suvulle. Linna on tyyliltään hollantilaista uusrenessanssia, arkkitehti F. A. Sjöströmin piirtämä ja peräisin 1880-luvulta. Erityisen komea on ritarisali maalauksineen.

Makoisat kahvit nautimme karjakon tuvan kahvilassa ja ostokset teimme kartanon maatilapuodissa.

 (linkki Malmgårdin kartanoon)

Malmgårdista matkasimme Loviisaan kuunnellen Marjan selostusta A. J. Sjögrenin kouluunlähdöstä 1803; Loviisan triviaalikoulun opetuskieli ruotsi oli Sjögrenille aluksi vaikeaa. Yksityisopetus oli hänelle tarpeen. Loviisan triviaalikoulun tarkka sijainti ei ole käynyt selväksi.

Helmikuussa 1808 venäläiset hyökkäsivät Ahvenkoskelta marssien Loviisaan. Samanaikaisesti ruotsalaiset perääntyivät Porvoota kohden. Koulunkäynti keskeytettiin, mutta Sjögren jäi silti Loviisaan. 1809 Sjögren pyrki Porvoon lukioon. Matematiikka oli hänelle vaikea aine. Sodan aikana pojat leikkivät sotaleikkejä tönien, heitellen lumipalloja ja käyttäen seipäitä toisiaan vastaan. Sjögren sai seipäästä iskun silmäänsä, mutta toipui siitä.

Sjögrenin kuolinpäivänä 18.1.1855 tuli tuhosi Loviisan kirkon, joka sijaitsi nykyisen Zilton -hotellin paikalla. Uusi kirkko rakennettiin vanhan Kuninkaantien laitaan punatiilistä. Retkellämme kaupungissa tutustuimme Loviisan Esplanadin entiseen ja nykyiseen rakennuskantaan Mikko Teerenhovin kirjan ”Loviisan Esplanadi” antamien tietojen pohjalta.

(linkki Loviisan Esplanadille)

Viimeinen etappi oli Pernajan Pyhän Mikaelin kirkko, jonne lähdimme Styrbordin makoisan aterian jälkeen. Kirkon meille esitteli ripeästi suntio Katariina Junger-Sunden. Kirkko on rakennettu 1430 - 1440. Tyyli on ollut yleinen Suomessa ja Ruotsissa. Kirkossa on kaksi pilaririviä, jotka jakavat kirkon kolmeen laivaan. Pääalttarissa on tähtiholvi.  Kirkon vanhin osa on sakaristo 1410 -luvulta, asehuone on 1450 -luvulta. Rakentajan nimeä ei tiedetä, mutta puhutaan Pernajan rakentajasta.  Sama rakentaja on tehnyt myös Pyhtään, Sipoon, Porvoon ja Vehkalahden kirkkojen tähtiholvit. Kattomaalaukset ovat alkuperäisiä, niitä on vuoroin kalkittu piiloon, vuoroin haettu esiin kalkin alta. Vanhin esine on kasteallas 1200 -luvulta. Mikael Agricola lienee kastettu siinä. Altaassa on 5 pyöreää kiveä, jotka lämmitettiin ja laitettiin veteen lämmön tuojaksi. Asehuoneen kupariarkussa on ollut 1500 -luvulla haudattu amiraali Ernst Worms.  Pernajan kirkko on niitä vanhoja kirkkoja, joissa harrastettiin menneinä aikoina lattian alle hautaamista. Vuonna 1938 peräti 300 hautaa poistettiin lattian alta kirkkomaahan. Sakariston oven puoleisella seinällä on Jacob Creutzin äidin ja isän sukuvaakunat 4 polvessa ja Lorenz Creutzin sukuvaakunat; näitä käytettiin surusaatoissa lippujen kera.  Saarnastuoli on vuodelta 1652, Lorenz Habermann tekijänä. Saman tekijän saarnastuoleja on Pyhtään ja Elimäen kirkoissa. 

Saarnastuolissa on aurinko ja soittavat enkelit, tekijänä Gustaf Serlachius. Purjelaiva katossa on 60 vuoden takaa Sarvisalosta. Kuparikruunu on Jacob Forssellilta. Kirkko on hyvin vaikuttava!

Loppumatkan teimme pitkin vanhaa Loviisan tieväylää, jota myös Sjögren asteli kotimatkoillaan kotikonnuille Iittiin päin.

Kesän urakat ovat takana päin

Seuramme kesäiset urakat ovat nyt takana. Pussitustalkoot tuottivat hyvin tavaraa kahvilaan. Kiitos siitä lahjoittajille! Kesäkahvilassa työskentely oli myös seuralle tuottoisaa. 

Aktiivisia talkoolaisia oli hyvin liikenteessä. Suuret kiitokset kaikille!

Kesän toimia tulossa

Seuran hallitus kokoontui järjestäytymään 8.5. Kylätalossa. Puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Helminen ja varapuheenjohtajaksi Pentti Simonen. Sihteeriksi saimme Mailis Alaharjun. Taloudenhoitajana aloittaa Mirja Helineva.

Kesän toimintana on yllätyspussimyyjäisten järjestäminen. Lahjoitettavaa tavaraa jäsenet voivat tuoda kirjastolle aina 19.7.  asti. Näiden tavaroiden pussittaminen tehdään talkoilla Marja Pullisen luona Iitintiellä 20.7. klo 15 alkaen. Yllätyksiä myydään sitten kahvilaviikonlopulla 24. – 26.8. Kirkonkylässä. Kahvilan talkoisiin voi ilmoittautua Marjalle puh.  040 7349 167.

Loppukesän retki suuntautuu ”Sjögrenin jalanjäljille” kohti Loviisaa. Päivä on la 1.9. Loviisa oli nuoren Sjögrenin koulukaupunki. Retkellä tutustutaan erääseen Suomen komeimmista kartanoista, Malmgårdiin Pernajassa. Lounasta nautitaan Loviisassa. Retkeläiset maksavat lähinnä lounaasta, kahveista ja välipaloista; hinnaksi tulee noin 40 €. Seura järjestää bussikuljetuksen. Ilmoittautumiset 10.8. mennessä Eeva Mäkiselle puh. 050 3524 959  eeva.makinen@kymp.net   .

Sitten syksyllä odotetaan suurta kirjallista tapahtumaa, kirjailija Kaari Utrion vierailua 13.10. seuran vieraaksi. Kaari Utrio on kirjoittanut A.J. Sjögrenistä sivuhenkilön romaaniinsa Oppinut neiti. Utrion teemana Kausalassa on historiallisen henkilön asettaminen fiktiiviseen romaaniin.

Siivousta A.J. Sjögrenin puistikossa

Iitin Kirkonkylässä, aivan kirkon vieressä, tien toisella puolella, sijaitsee A.J. Sjögrenin puistikko. On se siinä sijainnut aina - nyt sillä on hienosti tämä nimi. Ja onhan siinä sijainnut se A.J. Sjögrenin muistokivikin monen monta vuotta. 

Nyt tiistaina 8.5., A.J. Sjögrenin syntymäpäivänä, menimme talkoomielellä ja haravoin siivoamaan puistikon talven oksista puhtaaksi. 

Porukkaa olikin paljon, joten homma hoitui joutuisasti. Seurakunnan edustaja lupasi, että myös seurakunnan kevätsiivoojat tulevat tekemään puistotyötä alueelle ja että he vievät meidän keräämät roskat pois. Näkymä kirkolle päin on nyt melko selkeä. Valoisuus antaa uutta ilmettä ja mahdollisuuden mm. jasmikkeen juurakolle nousta uuteen kukoistukseen. 
Muistokivellä kasvaa nyt kultatyräkki, joka on  perenna. Siivous eteni nopeasti. Lopuksi nautimme seuran tarjoamat kahvit Kylätalossa!

Kymijoki sotilashistoriassa

Kokousiltana mukana oli 31 henkilöä, joista useimmat olivat seuran jäseniä, mutta olihan mukana muutamia, jotka olivat tulleet kuuntelemaan Sakari Viinikaisen esitelmää Kymijoen sotilashistoriasta. Viinikainen antoi esityksessään kattavan kuvauksen Kymijoen varrella tapahtuneesta sotilashistoriasta - tällä kertaa hiukan iittiläistä näkemystä tuoden ja esittäen pitkän aikajanan.

Kuvassa Sakari Viinikaisen takana näkyy kuva Perheniemessä sijaitsevasta Leirinmäen muistokivestä: 1790 ja sitä ennen Leirinmäkeä käytettiin Ruotsin armeijan  harjoituskenttänä ja leiriytymispaikkana. Esille tuli myös Hiidenvuori hämäläisenä linnavuorena ja tulimerkkien antopaikkana aina 1600-luvulle asti. Samoin korostui teiden merkitys sotilasmanöövereille: Salpausselkä sekä aikaisempi, ylinen tie Vuolenkosken ja Selänpää kautta. Kymijoen seutukunnat ovat olleet jatkuvien taisteluiden ja miehitysten näyttämönä. Varustuksia on historian aikana rakennettu sekä tarpeeseen että turhaan - tämä tuli esitelmässä ilmi. 
Viinikaisen esitelmän lopussa oltiin sitten vapaussodan tapahtumien kohdalla ja myös jatkosodan pommitusten muistoissa.

VUOSIKOKOUS 2012 VALITSI

Seuramme piti vuosikokouksensa lukiolla 19.4.2012. Kokous hyväksyi viime vuoden toiminnan ja taloudenpidon ja hyväksyi myös hallituksen ehdotukset tulevaksi toiminnaksi vuonna 2012. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Pentti Simonen, Miska Vainonen ja Mailis Alaharju. Entisistä erovuoroisista valittiin jatkamaan Pentti Toivanen ja Ritva Mäkelä-Kurtto. Muut hallituksen jäsenet ovat Ritva Lahti, Eeva Mäkinen, Tuula Heino ja Jaakko Helminen. Kokous valitsi hallituksen apureiksi asiantuntijajäsenet Marja Pullisen, Päivi Ronimus-Poukan ja Anja Tikkasen.

Kokouksen juohevan kulun varmisti puheenjohtajana toiminut Harri J. Heikkilä viemällä kokouksen läpi maailmanennätysajassa 28 minuttia. Mutta olihan jo ennen kokousta nautittu makeat kakkukahvit.

Eroaville ojennettiin kukkaset kiitossanojen kera. Tässä kuvassa Marja Pullinen kiittelee poismuuttavaa sihteeriämme, Anja Tikkasta.

Seuran hallitus oli koolla valmistelemassa vuosikokousta

Tässä kuvassa on osa seuran hallituksesta kokoontuneena Iitin kirjaston näyttelytilaan 28.3.2012. Ympärillä ovat esillä Riitti Liskin tekstiilinäyttelyn työt ja pöydällä edessä Alla Alievan teos A.J. Sjögrenistä.