A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

A. J. SJÖGRENIN SEURAN TIEDOTUSBLOGI

sunnuntai 23. lokakuuta 2022

 

                        Stewenin patsas perustamassaan kasvitieteellisessä puutarhassa (Kuva:Wikipedia)


A.J.Sjögren Krimillä 1836 valtioneuvos Kristian Stewenin vieraana

Vuonna 1836 Sjögren matkusteli Etelä-Venäjällä Mustanmeren ja Kaspianmeren ympärillä hoitamassa terveyttään kivennäis -ja mutakylpylöissä. Pjatigorskissa hän viipyi terveyskylpylässä huhtikuusta heinäkuuhun asti. Ilmat olivat siellä kylmät ja sateiset ja niinpä Sjögren päätti suunnata varmaan kesään Krimille. Matka oli vaiheikas, ensin Stavropoliin, jossa saattoi nostaa Pietarista lähetettyä matkarahaa. Sitä tarvittiinkin viiteen kasakkaan, jotka johtivat matkalaisen vaarallista reittiä mutkittelevaa Kubanjokea myöten Jekaterinodarin ( nykyisin Krasnodar) kautta Mustanmeren rannikolle Temrjukin kaupunkiin ja sen satamaan. Voisi olettaa että saattue jatkoi samalla laivalla matkaa  Kertsin merenlahden yli päätyen Krimin puolelle Feodosiaan. Mustanmeren ja Asovanmeren välinen Kertsin salmi olisi pohjoisosastaan vain 3-5- km levyinen mutta vesitie säästi askeleita.

Krimillä Sjögren tapasi suosituskirjeen perusteella Haminassa syntyneen valtioneuvos Kristian Stewen.  Stewen oli opiskellut Turussa lääketiedettä ja siirtynyt Pietariin Sjögrenin tavoin ja valmistunut tohtoriksi. Liekö lääketiede antanut perusteet senaikuisiin luonnontieteisiin niin kuitenkin luonnontutkimus ja kasvit veivät Stewen Venäjän silkinviljelyyn ja sitä tietä koko Etelä-Venäjän ja Kaukasian ylitarkastajaksi. Krimillä hän oli jo asunut parikymmentä vuotta omalla maatilallaan.

 

Ensitapaamisen jälkeen Stewen toimitti Sjögrenin edelleen Mustanmeren rannalle Magaritsiin  erään venäläisen kaartinpastorin lesken” luo täysihoitoon. Sjögren viipyi hedelmäpuutarhan ympäröimässä talossa kokonaiset kaksi kuukautta nauttien erityisesti tarhan viinirypäleistä ja kävelyretkistä rannalla. Kolmen viikon ajan hän yritti tulla toimeen pelkillä rypäleillä. Mutta opiskelipa meidän kunnon Sjögrenimme samaan aikaan oman kuvauksensa mukaan uutterastikin persian, turkin ja tataarin kieliä.

Vasta tämän jälkeen Stewenin oli aika osoittaa omaa vieraanvaraisuuttaan ja Sjögren sai asua pari kuukautta tämän kartano-maatilallaan Simferopolissa ja osallistua talon kutsuihin ja sosiaaliseen elämään tässä Taurian (nyk. Krimin) pääkaupungissa. Talossa oli erityisen hyvä kirjasto ja pursusi tietoa nimenomaan Kaukasiasta, sillä Stewen oli viettänyt siellä useita vuosia ja kerännyt paitsi luonnontieteellisiä myös historian, maantieteen, etnografian ja kielitieteen kirjallisuutta. Kirjastonsa Stewen lahjoitti vieraalleen tämän lähtiessä kohti Kaukasusta. Osa lahjoituksista oli osoitettu Tiedeakatemialle ,osa Sjögrenille itselleen. Niinpä matka-arkut pullistelivat Sjögrenin suunnistaessa kohti itää. Venäläiset sotajoukot olivat siirtyneet talvileiriin tuloreitille, joten Sjögren katsoi parhaaksi käyttää pidempää reittiä Mustanmeren ja Asovanmeren ympäri. Vuoden 1837 alussa hän saapui Stavropoliin ja edelleen Pjatigorskiin. Siellä Sjögren hoidatti heikkoa näköä.Vuosi 1837 kuluikin sitten eri puolilla nykyistä Pohjois-Ossetiaa ja Georgiaa.

Steven oli syntynyt tuolloin Venäjän Viipurin kuvernementtiin kuuluneessa Haminassa 1781. Steven aloitti opiskelun Turun Akatemiassa ja jatkoi Pietarissa ja Saksassa Jenassa. Vuonna 1799 hän valmistui Pietarissa lääkäriksi. Hän osallistui luonnontieteellisiin tutkimusretkiin Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa ja sai sen jälkeen tehtäväkseen perustaa Nikitan kasvitieteellisen puutarhan Krimille Jaltan läheisyyteen. Hän toimi tämän merkittävän puutarhan johtajana 1812–1827. Vuosina 1826–1841 hän toimi Venäjän silkintuotannon ylitarkastajana, vuosina 1841–1851 Etelä-Venäjän koko maatalouden ylitarkastajana. Venäläisen aatelisarvon Steven sai vuonna 1817. Hänet vihittiin vuonna 1840 Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.

Steven kirjoitti kasveista, hyönteisistä ja silkintuotannosta kaikkiaan 72 artikkelia ja kirjaa, joista merkittävin lienee 1856–1857 julkaistu 400-sivuinen Krimin luonnonvaraisten kasvien kasvio Verzeichnis der auf der taurischen Halbinsel wildwachsenden Pflanzen. Hän kuvasi myös kymmeniä uusia kasvilajeja sekä keräsi suuren herbaarion, jonka hän lahjoitti Helsingin yliopistolle vuonna 1860.Tämä 60 000 – 120 000 kasvinäytettä käsittävä kokoelma muodostaa Helsingin kasvimuseon kansainvälisen putkilokasvikokoelman perustan ja on yhä sen arvokkain osa.

Stevenin mukaan on nimetty lukuisia kasvilajeja sekä kaksi sukua, ristikukkaisiin kuuluva Stevenia ja kämmekkäsuku Steveniella.

 

Stewenin perustama Nikitan kasvitieteellinen puutarha (Nikitsky Botanical Garden) on edelleen nähtävyys

Stewen oli Jaltalla sijaitsevan nyt 1100 hehtaarin Nikitan kasvitieteellisen puutarhan ensimmäinen johtaja vuosina 1812-1827. Itä-Euroopan mittakaavassa tämä on subtrooppisen vyöhykkeen vanhin kasvitieteellinen puutarha.

Aluksi arboretum syntyi käytännön tarkoituksiin. Jo vuonna 1815 julkaistiin ensimmäinen puutarhaluettelo, johon sisältyi 174 kasvilajia, joista 95 oli omenapuita ja toinen 58 päärynälajikkeita.

Henkilökohtaisesti Steven, joka johti instituuttia ensimmäisten 12 vuoden aikana sen perustamisesta lähtien, keräsi lähes viisi sataa kasvilajia. Kokoelma jatkoi kasvuaan ja vuonna 1828 avattiin puutarhakoulun, jossa voitiin oppia käytännön puutarhanhoitoa. Samaan aikaan ilmestyi ensimmäisiä viinitarhoja, joista lähti alkuun merkittävä viinirypäleen kasvatus ja viininvalmistus Krimillä.

Laitoksen toinen johtaja oli muuten liiviläissyntyinen Nicolai Anhorn von Hartwiss balttiansaksalainen kasvitieteilijä ja kasvijalostaja vuodesta 1827 aina kuolemaansa asti 1860.

Nikitan kasvitieteellinen puutarha, kuten koko Krimin niemimaa, on nyt Venäjän ja Ukrainan välisen alueellisen kiistan kohteena, kerrotaan että molemmat valtiot pitävän arboretumia suuressa arvossa. Kohde edustanee sitä historiallista maaperää jota kumpikin valtio tavoittelee.

tiistai 17. toukokuuta 2022

A.J.Sjögren-muistoreliefi lahjoitettiin Helsingin yliopistolle


Iitin Sitikkalassa Mankalan koskien äärellä syntyneen Anders Johan Sjögrenin muistoreliefi luovutettiin 20. päivänä huhtikuuta Helsingin yliopistolle. Yliopiston puolesta reliefin vastaanotti humanistisen tiedekunnan varadekaani Mikko Saikku(vas.) ja professori Riho Grünthal. Matti Ristola keskellä.

Lahjoittaja on iittiläisessä A.J. Sjögrenin seurassa aiemmin puheenjohtajana toiminut lääketieteen tohtori ja dosentti Matti A. Ristola. Hänen isänsä, Osmo Ristola, oli seuran perustaja- ja kunniajäsen. Lahjoittaja on iittiläislähtöinen ja A.J. Sjögrenin sukulainen. Viime vuonna A.J. Sjögrenin seura ry. täytti 30 vuotta.

 Reliefin luovuttaminen juuri Helsingin yliopistolle oli hyvin perusteltua. Käytyään Loviisan triviaalikoulun ja Porvoon kymnaasin Sjögren siirtyi opiskelemaan Turun Keisarilliseen Akatemiaan ja valmistui sieltä vuonna 1819. Akatemia tuhoutui Turun suuressa tulipalossa vuonna 1827, siirrettiin sen jälkeen Helsinkiin ja jatkaa nykyään toimintaansa Helsingin yliopistona.

 

                            Matti Ristola lahjoitti isänsä A,J,Sjögren reliefin Helsingin yliopistolle.

Reliefi ripustettiin Helsingin yliopiston Metsätaloon suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston käytävän seinälle. Kyseisen käytävän varrella on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opettajien ja tutkijoiden huoneet. Käytävän seinillä on taideteoksia myös muista alan merkkihenkilöistä.

 Sjögren oli kansainvälinen uranuurtaja ja ensimmäinen suomalainen suomalais-ugrilaisten ja kaukasialaisten kielten ja kansojen kenttätyötä tehnyt tutkija sekä Pietarin Tiedeakatemian Etnografisen museon perustaja ja ensimmäinen johtaja. Sjögreniä varten luotiin suomensukuisten ja kaukasialaisten kansojen kielten ja kansatieteen akateemikon virka Pietarin Tiedeakatemiaan.

 Iittiläinen taiteilija Osmi Nyström teki A.J. Sjögrenistä useita erilaisia muistoreliefejä vuonna 1994.Niistä ainut pronssiin valettu on kiinnitetty A.J. Sjögrenin nimikkopuistikossa sijaitsevaan muistokiveen. Muut reliefit on tehty kipsiin ja ne ovat muodoltaan ovaaleja, joko umpinaisia tai avoimia. Yliopistolle luovutettu reliefi on tehty kipsiin ja on muodoltaan umpinainen.

 Sjögren-muistoreliefejä on muun muassa Iitin kunnankirjastossa ja Iitin lukiossa. Reliefejä on luovutettu Sjögreniin läheisesti liittyville henkilöille ja organisaatioille myös ulkomaille: esimerkiksi merkittävälle Sjögren-tutkijalle, professori Michael Branchille Lontoon yliopistoon, Pietarin Tiedeakatemialle, Tarton yliopistolle, Liiviläisten Heimotalolle Latviaan Košragsin kylään Riianlahden Liivinrannalle sekä liiviläistaustaiselle Edgar Vaalgamaalle, joka kirjoitti laajan liiviläisten historiaa ja kulttuuria käsittelevän teoksen ja joka kuoli rovastina Iitin seurakunnassa.


Kuvat: Mari Siiroinen, Helsingin yliopisto, editointi Jaakko Helminen

Teksti: Mari Siiroinen ja Ritva Mäkelä-Kurtto, A.J. Sjögrenin seura ry.

Julkaistu Iitinseutu-lehdessä 16.toukokuuta 2022

perjantai 25. helmikuuta 2022

Kalevalan päivänä 2022



 Iitin kirjasto ja A.J. Sjögrenin seura kutsuvat kiinnostuneita Iitin kirjaston Kirmo-saliin ma 28.2.2022 klo 14-16 seuraamaan Kalevalan päivän seminaaria ”Sammon arvoitus”, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura lähettää striimattuna netin kautta. Päivään sopivaa tarjoilua. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa !


Väinämöinen kiinnittää neidon hiuksista kielet kanteleeseen on aiheena ensimmäisessä Kalevala-aiheisessa maalauksessa. Ruotsalaisen ja Suomessakin vaikuttaneen, taidemaalarin Johan Blackstadiuksen (1816–1898) teos on vuodelta 1851. Elias Lönnrot oli 1849 saanut kansalliseepoksemme kokonaan julkaistuksi. Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) aloitti Kalevala-aiheiset työnsä vasta vuosisadan lopulla. (Teksti Ritva Mäkelä-Kurtto)