Seuraavalle luennolle lähdemme 17.10.2011

Lähdemme Kausalasta linja-autoasemalta kimppakyydeillä kohti Kouvolaa ma 17.10 klo 16.30 kuuntelemaan luentoa:


Ma 17.10.2011 klo 17 - 20 Kouvola-talo
A.J. Sjögren ja komin kielen kehitysvaiheet
FT Marja Leinonen

Luento on ilmainen.
Tervetuloa!

KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO
Hallituskatu 7 F, 45100 Kouvola
puh. 05 229 6850
www.kymenlaaksonkesayliopisto.fi 

Sjögren ja liiviläiset - yhteys nousee esille tänä syksynä

A.J. Sjögren oli uranuurtaja liivin kielen ja kulttuurin tutkimuksessa. Tänä vuonna juhlitaan perustutkimuksen 150-vuotista ikään, koskapa vuonna 1861 julkaistiin Sjögrenin ja Widemannin kokoelmiin perustuva liivin sanakirja. Tässä on tekstiä lisää asiasta:  linkki kirjoitukseen, jossa Leena Pajula  kertoo tästä historiasta kielentutkimuksen ja liivin kielen myöhempien vaiheiden kannalta mm. näin:

"Vaikka tutkijoiden yhteydet liiviläisiin olivat sotien luoman sekasorron takia katkenneet, liivistä oli ehtinyt jo tulla melko hyvin tutkittu kieli suomalais-ugrilaisten kielten joukossa (Vääri 1995: 134, 137). Ansio tästä lankeaa A. J. Sjögrenille (1794–1855) ja F. J. Wiedemannille (1805–87), joista edellinen teki kaksi tutkimusmatkaa liiviläisten luo. Näistä ensimmäinen (1846) ulottui Kuurinmaan lisäksi Liivinmaalle Salatsiin, jossa Sjögren vielä tapasi 22 liivin puhujaa. Jälkimmäisellä matkalla (1852) Sjögren kartoitti tilannetta vain Kuurinmaalla, missä hän muun muassa laski alueen liivin taitajien lukumääräksi 2324. Sjögrenin kuoltua hänen aineistonsa toimittaminen tuli F. J. Wiedemannin tehtäväksi. Tämä täydensi materiaalia omalla keruumatkallaan, ja tuloksena julkaistiin vuonna 1861 liivin kielen kielioppi ja sanakirja."  Tämä Leena Pajulan teksti on julkaistu (sivut 61 - 72) Oulun yliopiston sarjassa Studia humaniora ouluensia 2:  Hannakaisa Holmi ja Helena Sulkala: Tutkielmia vähemmistökielistä Jäämereltä Liivinrannalle, Vähemmistökielten tutkimus- ja koulutusverkoston raportti VI (2006).

Tuusulan retkellä

Retkemme Tuusulan rantatielle onnistui loistavasti: aurinkokin paistoi koko päivän. Meitä oli kaikkiaan 24 tutustumassa näihin kolmeen kotimuseoon: Ainola, Erkkola ja Suviranta. Aluksi Ainolan puistossa sijaitsevassa Aulis-kahvilassa nautimme korvapuustikahvit ja saimme samalla alkuselostusta Ainolan vaiheista.

Ainolan museonjohtaja Hilkka Helminen kertoi meille Sibeliuksen kulttuuriperheestä ja elämästä Ainolassa. Sibeliuksen haudan ja saunan kautta kiertäen jatkoimme matkaamme kohti Erkkolaa.

Erkkola löytyi aivan tien poskesta. Sen on kulttuuritalo siinä mielessä, että nytkin siellä harjoiteltiin konserttia varten ja esillä on kirjallisuutta sekä kirjakuvituksia. Nytkin siellä oli esillä kuvitusta Juhani Ahon Rautatiestä.

Sitten olikin aika nauttia lounasta Ateljeeri Krapissa. Viimeisenä vierailupaikkanamme oli Suviranta, joka on vieläkin omistajiensa koti. Eero Järnefeltin sekä hänen tyttärensä Laura olivat ne taiteilijat, jotka maalasivat tämän talon hienossa ateljeessa vuosikymmenten ajan. Talossa oli paljon taidetta sekä ateljeessa, salongissa että ruokailutilassa.

Lähdemme kimpassa

Lähdemme kimppakyydeillä Kouvolaan torstaina 22. tätä kuuta. A.J. Sjögrenin tiimoilta järjestettävistä luennoista ensimmäinen pidetään silloin Kouvola-talossa klo 17:  Päivi Ronimus kertoo Sjögrenistä ja hänen merkityksestään Kymenlaakson Kesäyliopiston järjestämässä tilaisuudessa.

Kimppakyytiläiset tapaavat Kausalan linja-autoasemalla klo 16.30 ja lähtevät heti siitä pyyhältämään Kouvolaan.