Iitin murre on hyvin tutkittu juttu - kielitiedettä sekin. Ja vieläpä enimmäkseen iittiläisen Aino Vallin työtä: hän keräsi ja julkaisi sanakirjajärkäleen, jossa on 4 osaa täynnä murretta ja perinnetietoa. Kirjasarjaa myydään Iitin kunnassa hintaan 35 € ! Kipi-kapi ostamaan!
Nyt on Iitin kansalaisopistossa opintoryhmä, joka haluaa itseään kutsuttavan Hahkapaalikoiksi. He yrittävät nostaa tietoisuuteen Iitin murretta ja Aino Vallin työtä. Parhaiten saat tietoa Hahakapaalikoista heidän blogistaan.
torstai 17. joulukuuta 2009
torstai 26. marraskuuta 2009
Esitelmätilaisuus marraskuussa 2009
Marraskuun 26. päivänä kokoontui kiinnostunut joukko Iitin kirjastolle kuuntelemaan esitelmää. Ensin tietenkin kahviteltiin. A.J. Sjögrenin Seura järjestäjän tarjosi makoisat kakkukahvit.
Illan esitelmöitsijä oli tohtori Kati Katajisto, joka kertoi omasta tutkimusaiheestaan: miten suomalainen aatelisto otti vastaan vuoden 1809 muutokset. Hänen näkemyksensä oli, että aateliset ja ylhäisö muutti käsitystapansa isänmaasta - ennen isänmaa oli ollut Ruotsi, ja Suomi oli ollut vain kotiseutu. Uudessa tilanteessa - kun ei haluttu muuttua venäläisiksi - Suomi koettiin uudella tavalla isänmaaksi. Venäjään päin haluttiin olla lojaaleja vain keisarille: keisari katsottiin isänmaa-Suomen pääksi. Aateliset halusivat myös muuttuneissa olosuhteissa pitää eron Venäjään. Sen tähden alkuvuosien neuvotteluissakin korostettiin tiukasti Suomen erityisehtoja.
Ajankohtaisuus näkyi 26.11. siinä, että samana päivänä Kouvolan Sanomat oli jakanut juhlalehdessän koteihin artikkelin Kymijoen Keltin asemasta Venäjän ja Ruotsin rajalla. Näin saimme päätökseen merkkivuoden 1809 huomioimisen toiminnassamme.
Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti tuoden esille näkökantoja aiheeseen. Kuultiin myös Päivi Ronimus-Poukan terveiset hänen väitöskirjansa vaiheista.
A.J. Sjögrenin Seura jakoi stipendit Päivi Ronimus-Poukalle ja Laila Sepälle jatkotyöskentelyä varten.
Illan esitelmöitsijä oli tohtori Kati Katajisto, joka kertoi omasta tutkimusaiheestaan: miten suomalainen aatelisto otti vastaan vuoden 1809 muutokset. Hänen näkemyksensä oli, että aateliset ja ylhäisö muutti käsitystapansa isänmaasta - ennen isänmaa oli ollut Ruotsi, ja Suomi oli ollut vain kotiseutu. Uudessa tilanteessa - kun ei haluttu muuttua venäläisiksi - Suomi koettiin uudella tavalla isänmaaksi. Venäjään päin haluttiin olla lojaaleja vain keisarille: keisari katsottiin isänmaa-Suomen pääksi. Aateliset halusivat myös muuttuneissa olosuhteissa pitää eron Venäjään. Sen tähden alkuvuosien neuvotteluissakin korostettiin tiukasti Suomen erityisehtoja.
Ajankohtaisuus näkyi 26.11. siinä, että samana päivänä Kouvolan Sanomat oli jakanut juhlalehdessän koteihin artikkelin Kymijoen Keltin asemasta Venäjän ja Ruotsin rajalla. Näin saimme päätökseen merkkivuoden 1809 huomioimisen toiminnassamme.
Tilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti tuoden esille näkökantoja aiheeseen. Kuultiin myös Päivi Ronimus-Poukan terveiset hänen väitöskirjansa vaiheista.A.J. Sjögrenin Seura jakoi stipendit Päivi Ronimus-Poukalle ja Laila Sepälle jatkotyöskentelyä varten.
perjantai 21. elokuuta 2009
Tutkailua Sitikkalassa
Muutamat hallituksen jäsenet ja kotiseutuihmiset kävivät tutkimassa A.J. Sjögrenin jalanjälkiä Iitin Sitikkalassa, josta hän lähti opintielle. Muistokivelle laitettiin muutama uusi kukka. Katseltiin niitä mökin paikkoja, perunapeltoa ja sen kulmalla ollutta kiveä, joista Sjögren kertoo päiväkirjassan. Nyt paikalla on kaunis polku, jota myöten on mukava kävellä kohti muistokiveä. Lopuksi käytiin soutelemassa Kymellä Sitikkalan edessä sillä kohtaa, jossa aikoinaan oli kapulalossi ja josta Sjögreninkin piti ylittää Kymijoki. Soutuveneenämme oli vanha kilpavene, ns. kirkkovenesarjasta.
tiistai 4. elokuuta 2009
Seuran retki Haminaan pe 18.9.2009
Seuramme teki retkenKausalasta Haminaan 18.9.2009. Aiheena oli Haminan rauha 1809 ja se liittyen A.J. Sjögrenin aikaan.
Me tutustuimme muutenkin Haminaan - kulkien opastetun kierroksen Varvaran jalanjäljillä, katsoen Varvara-esityksen (teatteria) ja syöden Varvaran menusta lounaan. Mukana oli paljon iloista porukkaa.
Me tutustuimme muutenkin Haminaan - kulkien opastetun kierroksen Varvaran jalanjäljillä, katsoen Varvara-esityksen (teatteria) ja syöden Varvaran menusta lounaan. Mukana oli paljon iloista porukkaa.
keskiviikko 29. heinäkuuta 2009
Lönnrot muisti A.J. Sjögreniä
Elias Lönnrot piti muistopuheen A.J. Sjögrenin hautajaisissa. Aikoinaan puheesta tehtiin myös painotuote, joka nyt on kirjankeräilijöiden kohde.
Ylioppilas ja tutkija A.J.S.
A.J. Sjögrenin opinnoista ja elämänkaaresta löytyy tietoja internetistä myös ylioppilasmatrikkelista 1640 - 1852.
tiistai 21. heinäkuuta 2009
Sjögren opiskelijana
Arno Forsius kirjoittaa piispa Zacharias Cygnaeuksesta. Ollessaan piispana Pietarissa Cygnaeus oli ollut tekemisissä opiskelija Sjögrenin kanssa. Eloisa kertomus löytyy Forsiuksen kirjoituksen loppupuolelta.
Apuraha 2009
A.J. Sjögrenin Seura on saanut Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson Rahastolta (Maire ja Paavo Eerolan rahastosta) apurahan 3000 euroa. Hankkeen tavoite on valmistaa näytelmäteksti Sjögrenin elämästä.
Kansalliskirjasto-lehti 2007
Sjögrenin tieteellinen arkisto on kopioituna kansalliskirjaston arkistossa. Tässä linkkinä selventävä teksti Kansalliskirjasto-lehdessä 2007.
maanantai 20. heinäkuuta 2009
Sjögren Loviisan Sanomissa
Loviisalaisetkin ovat aktivoituneet Sjögrenin muisteluissaan: linkki (19.8.2008) Loviisan Sanomien kirjoitukseen , jossa kerrotaan Sjögrenin kirjoittamasta osseettien kieliopista.
Tietoa A.J.Sjögrenistä
Tärkeimmät tiedot Anders Johan Sjögrenistä löytyvät A.J. Sjögrenin nettisivuilta.
A. J. Sjögrenin Seura ry
Kielitieteilijä Anders Johan Sjögren on ansainnut oman seuransa. Sjögren eli vuosina 1794 - 1855. Hänen muistoaa vaaliva seura on perustettu Iitissä, jossa Anders Johan syntyi ja varttui.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)